Italian erikoisuudet: Mezzacorona Teroldego Rotaliano Riserva

Mezzacorona Teroldego Rotaliano Riserva 2012

Nyt vuorossa on Mezzacoronan valmistama punaviini Pohjois-Italian Trentinon alueelta. Mezzacoronasta olen kertonut pariin otteeseen aikaisemmin Rotari Riserva Brut ja Rosé Brut kuohuviinien kohdalla, joten en jaarittele tuottajasta itsestään nyt sen enempää.

Teroldego Rotaliano Riserva valmistetaan Trentinon alueen alkuperäislajikkeesta, Teroldegosta, joka viihtyy hyvin Piana Rotalianan alueella. Muualla lajike onkin sitten hankalampi viljeltävä, mutta viljelmiä löytyy kuitenkin Toscanan ja Veneton alueilta, joissa lajiketta käytetään tuomaan väriä sekoiteviineihin. Lisäksi Teroldegoa on viljelty vähäisissä määrin, lähinnä kokeilumielessä ainakin Australiassa, Brasiliassa ja Kaliforniassa. Kyseessä on siis melko harvinainen lajike. 

Tätä Riservaa valmistetaan vain parhaina vuosina. Siihen käytettävät rypäleet kerätään ja valikoidaan käsin neljältä tuottajan parhaalta Piana Rotalianan alueella sijaitsevalta tarhalta. Rypäleet puristetaan ilman rankoja, minkä jälkeen seuraa maseraatio. Käyminen tapahtuu kontrolloidussa 25 asteen lämpötilassa ja vie 12-13 päivän ajan. Tämän jälkeen viini kypsyy kaksi vuotta, joista ensimmäisen tammitynnyreissä ja toisen pulloissa. 

Houkutteleva, syvän rubiininpunainen väri on melko intensiivinen ja taittuu lasin reunoja kohti hieman kirkkaampiin, tomaatinpunaisiin sävyihin.

Vivahteikas tuoksu tuo mieleen etenkin tummat hedelmät, luumut ja kirsikat sekä puolukat ja herukat. Esiin nousee myös tammisia, hennon paahteisia ja savuisia sekä nahkaisia ja mausteisia vivahteita, häivähtääpä taustalla myös kuivatun luumuisia ja lääkeyrttisiä sävyjä sekä Bordeaux'n viineille tyypillistä setriä.

Melko täyteläinen maku on jo hieman kehittyneen oloinen ja kypsän sävytteinen. Pääroolin tuntuu valtaavan kypsä hedelmäisyys, luumut, kirsikat ja viikunat sekä karpalot ja puna- ja mustaherukat, vilahtaapa taustalla myös hieman mustikkaa ja karhunvatukkaa. Kielellä on myös kevyttä paahteisuutta, nahkaa ja mausteita, häivähdyksiä setristä sekä hienoista savuisuutta. Suutuntumaltaan viini on varsin mehevä, mutta hyvä runkoinen ja ryhdikäs, kiitos mukavan pyöreiden tanniinien ja kirpsakan marjaisan hapokkuuden. Kun hapokkuus asettuu kielelle, nousee esiin viinin uutteinen puoli. Jälkimaku on viipyilevä ja lopussa kielellä on kuivattuja luumuja, hapankirsikkaa ja puolukkaa sekä yrttejä ja hieman savua.

Teroldego Rotaliano Riserva on erittäin hyvä viini hintaluokassaan. Siitä löytyy runsaasti mehevää hedelmäisyyttä, josta en yleensä niinkään välitä, mutta ryhdikäs hapokkuus, tuntuvat pyöreät tanniinit ja tammikypsytyksen tuomat vivahteet tekevät kokonaisuudesta tasapainoisen. Se ei ole hintaluokkansa tyylikkäin tai hienoin viini, mutta jokin siinä vain kiehtoo. Siinä on hienoista rosoisuutta ja maku tuntuu elävän kielellä, mutta parasta on ehkä hieman rustiikkinen olemus, mikä on melko harvinaista näin suurten tuottajien viineissä. Viini sopii sellaisenaan nautiskeluun, mutta myös erilaisten liharuokien seuraan, vaikkei ehkä nille tuhdeimmille pihveille.

Kokeilin viinin toimivuutta myös jääkaapista löytyneiden juustojen kanssa. Kotimainen 14 kuukautta kypsytetty Mustaleima emmental maistui ihan hyvin viinin kanssa, viini pehmensi mukavasti juuston makua - toisaalta viinin hedelmäinen puoli voimistui muiden makujen jäädessä taka-alalle. Espanjalainen lampaan, lehmän ja vuohen maidoista valmistettu vuoden verran kypsytelty García Baquero Reserva maistui viinin seurassa oikein hyvin. Niin ikään espanjalainen kolmen maidon juusto, Pedro Ximénez viinillä maustettu 16 kuukautta kypsynyt Cinco Lanzas Gran Reserva toimi myös erinomaisesti viinin kanssa. Viimeisenä vuoroon pääsi kahden vuoden ikäinen hollantilainen Gouda, joka olikin sitten aivan liian voimakasta tavaraa tämän viinin seuraan.

Kouluarvosana: 8,5 Miellyttävä, jopa hieman rustiikkisen oloinen viini.
Hinta-laatusuhde: Erinomainen - viini on löytö.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Mezzacorona, DOC Teroldego Rotaliano

Alue: Italia, Trentino - Alto Adige, Trentino

Tyyli: Punaviini

Rypäleet: Teroldego (100%)

Pullo: 0,75 l

Hinta: 12,95e Alko 23.12.2016

Samalta tuottajalta:
Rotari Riserva Brut 2011
Rotari Rosé Brut 2011

Viiniä Toscanan auringon alta: Barone Ricasoli Chianti

Barone Ricasoli Chianti DOCG 2015

Italian vanhin viinintalo Barone Ricasoli kuuluu myös maailman vanhimpien edelleen toiminnassa olevien viinitalojen joukkoon. Sen historia yltää aina vuoteen 1141, jolloin Brolion linna siirtyi Ricasolin perheen omistukseen. Brolion linna on selvinnyt vuosisatojen ajan sotien tuhoilta, mukaan lukien ensimmäinen ja toinen maailmansota. Linnaa ympäröivät 230 hehtaarin viinitarhat, mutta kokonaisuudessaan tilan maat levittäytyvät 1200 hehtaarin alueelle, jolta löytyy niin oliivilehtoja, tammi- ja kastanjametsiä sekä vuoria ja laaksoja.

Barone Ricasolin Chianti DOCG tarttui mukaan Systembolagetista joulukuussa. Se on luonnollisesti Sangiovese pohjainen viini, johon käytetään lisäksi pieniä määriä muita paikallisia lajikkeita. Rypäleet kerätään käsin ja rypälemehu käy noin 10 päivän ajan, minkä jälkeen viini saa kypsyä noin puolen vuoden verran. Ricasolin mukaan viini kypsytetään ruostumattomassa terästankeissa, kun viinin maahantuojan Vinetumin mukaan 80 prosenttia viinistä kypsyy terästankeissa ja loput 20 tammitynnyreissä. Luottakaamme tuottajan sanaan tässä asiassa. 

Keskisyvä ja valoa vasten läpinäkyvän kirkas, tuoreen sinipunainen väri taittuu lasin reunoja kohti rubiininpunaisiin sävyihin.

Tuoksu tuo mieleen kirsikat, luumut ja pensasmustikat. Erottuupa siitä myös hennon paahteisia vivahteita sekä mausteisuutta ja hieman eukalyptusta. Viinin avautuessa esiin nousee myös hienoista nahkaisuutta ja hieman kanelia. Tuore ja melko simppeli tuoksu on kaikinpuolin tasapainoinen.

Keskitäyteläinen maku on niin ikään tuore ja varsin pirteänkin hedelmäinen. Kielellä on punaisia kirsikoita ja omenoita sekä luumua ja orvokkeja. Keskimaun puolella esiin nousee yrttisiä ja kevyen mausteisia vivahteita sekä hieman jotain kitkeriä vihreitä kasvinvarsia muistuttavia sävyjä. Taustalta löytyy myös aavistus vaniljasta ja nahasta. Hieman kireät, mutta riittävän pehmeät tanniinit ja pirteä punamarjainen hapokkuus tuovat viinille runkoa ja saavat suun kuivumaan loppua kohden. Jälkimaku on keskipitkä, yrttinen ja hennon mausteinen - esiin nousee häivähdyksiä kirsikkalikööristä, ylikypsistä mansikoista ja kuivatuista luumuista sekä karvasmantelista. 

Barone Ricasolin perus Chianti on aromeiltaan ja yleisilmeeltään tyypillinen nuori Chiantin alueen viini - tasapainoinen ja laadukkaan oloinen, mutta ei mitenkään erityisen persoonallinen kokonaisuus. Viinin tanniinit tuntuvat vielä hieman kireän oloisilta ja yhdessä pirteän hapokkuuden kanssa ne saavat suun kuivahtamaan loppua kohden. Hapokkuudesta on tietenkin hyötyä, mikäli viiniä tarjoilee hapokkaiden ruokien, kuten tomaattipohjaisten pastakastikkeiden kanssa. Viini voisi toimia pastan lisäksi myös kevyempien liharuokien seurassa. Lyhyesti sanottuna: Kelpo Chianti ilman turhaa hifistelyä.

Kouluarvosana: 8- Ihan kiva perus Chianti.

Hinta-laatusuhde: Hyvä - viini on hintansa arvoinen.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Barone Ricasoli, DOCG Chianti
Alue: Italia, Toscana, Chianti
Tyyli: Punaviini, Chianti
Rypäleet: Sangiovese ja muita paikallisia lajikkeita
Pullo: 0,75l
Hinta: 89 SEK (n. 9,25e) Systembolaget 3.12.2016

Samalta tuottajalta:
Barone Ricasoli Brolio Chianti Classico 2013

Alkon myydyin punaviini: Gato Negro Cabernet Sauvignon

Gato Negro Cabernet Sauvignon 2016

Nyt vuoroon pääsee Alkon myydyin punaviini, eli Gato Negro Cabernet Sauvignon, joka on pysytellyt Alkon myydyimpänä punaviininä jo muutaman vuoden ajan. Tätä ennen se oli ainakin parin vuoden ajan Alkon toiseksi myydyin punaviini. Sen litramääräinen myynti on kuitenkin laskenut huippuvuosien noin 880 000 litrasta viimevuotiseen reluun 600 000 litraan - liekö syynä hinnan nousu, ulkomaan tuonti vai voisiko suomalaisten viinimaku olla jopa kehittynyt parempaan suuntaan?

Gato Negro, eli musta kissa on chileläisen Viña San Pedron viinibrändi, joka syntyi 1960-luvun Chilessä. Gato Negro viinejä löytyy yli 80 maasta ympäri maailman, joten kyseessä on hyvin tunnettu brändi. Viineihin käytetävät rypäleet tulevat 1200 hehtaarin viinitarhalta Lontuen laaksosta Chilen keskiosista. Tämä tarha on yksi maailman suurimmista viinitarhoista.

Kuten Chilen tyyliin kuuluu, tähänkin Cabernet Sauvignon viiniin on sotkettu pieni määrää muita lajikkeita. Vuosikerran 2016 kohdalla Cabernet saa seurakseen 10 prosenttia Syrah-lajiketta. Ennen käymistä rypäleet saavat maseroitua 12 tunnin ajan viileässä 10-12 asteen lämpötilassa. Käyminen tapahtuu kontrolloidussa alle 28 asteen lämpötilassa. Ennen käymisen päättymistä rypäleiden kuoret ja muut kiinteät osat erotellaan joukosta, minkä jälkeen viini käy loppuun. Kypsytyksestä tuottaja ei kerro mitään, joten viiniä todennäköisesti vain varastoidaan tankeissa sopivassa lämpötilassa pullotukseen asti.

Keskisyvä purppuranpunainen väri on kirkas ja läpäisee hyvin valoa. Se vaalenee lasin reunoja kohti pinkin sävyihin.

Tuore ja varsin runsas tuoksu on tumman marjainen ja etenkin lajikkeelle tyypillinen mustaherukka on selkeästi esillä. Siinä on hieman hilloisuutta, luumua ja paprikaa sekä hieman mausteisia vivahteita, jopa aavistus kahvista.

Kevyehkön keskitäyteläinen maku seurailee tuoksua tumman marjaisena, mehevänä ja hilloisena. Kielellä on mustaherukkaa ja hieman punaherukkaa, tummia kirsikoita ja luumua sekä hyvin hentoja mausteisia ja pippurisia sävyjää, jopa aavistus minttua. Tanniinit ja tuore herukkainen hapokkuus tuovat kokonaisuuteen hieman ryhtiä, mutta yleisilme on turhan mehumainen. Keskipitkä jälkimaku tarjoilee lähinnä mustaherukkaa ja paprikaa sekä hieman yrttejä ja vaniljaa.

Gato Negro Cabernet Sauvignon on hyvin yksinkertainen ja simppelin mehumainen viini, joka sopii moneen makuun. Yksi syy siihen, miksen itse näitä edullisia chileläisiä viinejä juuri koskaan ostele on juurikin tämä mehumaisuus, ryhdittömyys ja persoonattomuus. Tämäkään viini ei yllä lähellekään keskinkertaista viiniä, se on yksinkertaisesti huono. Lisäksi tasaisen hinnan nousun myötä viinin hinta-laatusuhde on heikentynyt tasaista tahtia entisestään.

Gato Negro on viini, jota tuli ostettua silloin tällöin aikana jolloin en tiennyt viineistä mitään. Myöhemmin sitä tuli ostettua jatkoja varten sen jälkeen, kun aamuisin sai harmitella kalliimpien viinien katoamista. Nykyisin en keksi sille mitään käyttötarkoitusta, kun kännit eivät enää juurikaan kiinnosta. Lisäksi parin kolmen euron lisäsijoituksella irtoaa jo ihan hyviä viinejä. Asia, mitä en voi ymmärtää on juurikin näiden halpojen viinien suosiminen - moni ostaa ravintolassa yhden juoman 5-10 euron hintaan, mutta viinipullosta, josta riittäisi useammalle ei olla valmiita maksamaan Alkossakaan kovin paljoa kymppiä enempää. Ja jälleen kerran totean, että makuasioista ei voi kiistellä - jos tämä jonkun mielestä on hyvä viini, olkoon se niin.

Kouluarvosana: 6 Hyvin simppeli ja mehumainen viini.
Hinta-laatusuhde: Surkea - hinta ja laatu eivät kulje käsikädessä.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Viña San Pedro, Gato Negro

Rypäleet: Cabernet Sauvignon (90%), Syrah (10%)

Alue: Chile, Valle Central
Tyyli: Punaviini
Pullo: 0,75l
Hinta: 7,28e Alko 10.3.2017

Samalta tuottajalta:
Castilla de Molina Reserva Cabernet Sauvignon 2012
Castillo de Molina Reserva Chardonnay 2014

Chicken Satay & Fetzer Shaly Loam Gewurztraminer

Fetzer Shaly Loam Gewürztraminer 2014

Fetzer Vineyards on vuonna 1968 perustettu viinitalo, jonka tarina alkoi kun Barney ja Kathleen Fetzer ostivat maatilan Kalifornian Redwood Valleyn alueelta vuonna 1958. Kymmenen vuotta myöhemmin perhe muutti vanhan ladon viinikellariksi ja samana vuonna valmistui myös ensimmäinen vuosikerta viiniä. Barneylla oli yksinkertainen filosofia viininviljelyn suhteen - mikä on hyväksi maalle, on hyväksi rypäleille.

Fetzer onkin valmistanut viininsä jo vuosien ajan ympäristöystävällisesti ja luontoa kunnioittaen. Fetzer aloitti mm. pyrkimisen jätteettömyyteen jo vuonna 1990 ja vuonna 2014 siitä tulikin ensimmäinen viinitalo, joka sai Zero Waste-sertifikaatin. Vuonna 1999 Fetzeristä tuli ensimmäinen kalifornialainen viinitalo, joka käytti toiminnassaan ainoastaan uusiutuvaa energiaa. Se oli myös ensimmäinen viinintuottaja, joka mittasi ja ilmoitti julkisesti hiilijalanjälkensä vuonna 2005 ja on onnistunut pienentämään jälkeä merkittävästi tämän jälkeen. Lisäksi Fetzer on Yhdysvaltojen suurin luomuviinirypäleiden viljelijä. Vuodesta 2011 lähtien talo on ollut Concha y Toron omistuksessa.

Tämä viini valmistetaan nimensä mukaisesti Gewürztraminerista. Tarhat sijaitsevat Kalifornian keskirannikolla Montereyn viinialueella. Fetzer on viljellyt viiniä näillä tarhoilla jo yli 30 vuoden ajan ja Gewürztraminer pystyy saavuttamaan alueella miellyttävän, lajikkeelle normaalia runsaamman hapokkuuden. Sadonkorjuu hoidetaan käsin ja viininvalmistus tapahtuu terästankeissa. 

Puhdas, kirkkaan sitruunankeltainen viini taittuu kauniisti kultaisiin sävyihin.

Makeahkon sävytteinen tuoksu on runsas ja aromaattinen. Siinä on runsaasti hedelmäisiä aromeja, etenkin aprikoosia ja persikkaa, mutta myös sitruksia, kuten appelsiinia ja mandariinia löytyy, minkä lisäksi erottuu hieman trooppisempaa ananaksen sävyä. Hedelmäisyysen joukossa on myös lajikkeelle tyypillisiä makeahkon mausteisia, kukkaisia, hunajaisia ja parfyymisia sävyjä. Vaikka hedelmäisyys vie tuoksussa pääosan, on se aromeiltaan kaikin puolin tasapainoinen ja houkutteleva.

Puolimakea maku seurailee tuoksua runsaan hedelmäisenä ja kielellä on tuoksun tapaan heti kättelyssä aprikoosia, persikkaa ja ananasta sekä sitruksia, etenkin appelsiinia. Hunajaiset, kukkaiset ja parfyymiset maut seuraavat perässä ja keskimaun puolella esiin nousee myös litsi- ja keltaluumua. Makeahko mausteisuus tuo mieleen kanelin ja vasta raastetun tuoreen iniväärin, minkä lisäksi viinistä löytyy hentoa mineraalisuutta ja aavistus rusinaa. Viini on suutuntumaltaan hieman paksuhko johtuen jäännössokerin määrästä, mutta hapokkuus, jota hento mineraalisuus vielä korostaa mukavasti, tuo makeuden keskelle lähes täydellisen tasapainon. Jälkimaku on keskipitkä, hennon mineraalinen ja siinä on jo aiemmin vastaantulleiden kukkien ja hedelmien lisäksi mangoa.

Fetzer Shaly Loam Gewürztraminer on runsaan hedelmäinen ja aromikas, pehmeä ja lempeän makeahko viini. Se on tyypillistä Gewürztramineria hapokkaampi ja ryhdikkäämpi, mutta lajikkeelle tyypilliset tunnistettavat aromit ovat selkeästi läsnä. Oikein miellyttävä ja tasapainoinen kokonaisuus. Viini voisi sopia mausteisten itämaisten ruokien seuraan, mutta maistuu hyvin myös sellaisenaan hyvässä seurassa. Hinta-laatusuhde on Alkon vallitsevaan hintatasoon nähden erinomainen ja hinta on vieläpä tipahtanut sen jälkeen on oman pulloni hankin. Suosittelen!

Viini sai seurakseen kanavartaita kera satay-kastikkeen, riisin ja vihreiden papujen. Viinin runsas aromien kirjo sopii erinomaisesti yhteen lautaselta löytyiven monipuolisten makujen - happaman, suolaisen ja makeahkon kanssa. Ruoan inkivääri, valkosipuli, sitruuna ja kookos sopivat hyvin viinin seuraan ja vaikutelma on kaikinpuolin tasapainoinen ja lempeä, miellyttävän pehmeä. Toimiva yhdistelmä!

Kouluarvosana: 9 Tyylikäs, aromaattinen ja mukavan ryhdikäs Gewürztraminer.
Hinta-laatusuhde: Erinomainen - viini on löytö.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Fetzer Vineyards, AVA Monterey County

Alue: Yhdysvallat, California, Central Coast, Monterey

Tyyli: Valkoviini

Rypäleet: Gewürztraminer (100%)

Pullo: 0,75l

Hinta: 11,90e Alko 20.8.2016

Kananpoikaa ja Riojaa: Viña Alberdi Crianza

Viña Alberdi Crianza 2010

Tilasin tammikuun lopulla 12 pulloa viiniä internetin ihmeellisestä maailmasta. Suurin syy tähän oli valikoima, jonka kanssa Alko ei valitettavasti pysty kilpailemaan. Kyllähän ostoskoriin päätyi myös pari Alkon hyllyltä löytyvää tuotetta, joskin huomattavasti edullisempaan hintaan. Mutta sitten itse asiaan ja ensimmäisen viinin kimppuun.

La Rioja Alta on viiden riojalaisen ja baskilaisen perheen vuonna 1890 perustaman viinitalo, joka sijaitsee Harossa. Kaikilla näillä perheillä oli yhteinen intohimo ja unelma valmistaa huippuluokan Rioja-viinejä. Nykyisin talolla on yli 400 hehtaaria viinitarhoja Riojan parhailla alueilla. La Rioja Altalla on myös oma tynnyrintekijä, joka valmistaa kypsytykseen tarvittavat tynnyrit amerikkalaisesta tammesta.

Viña Alberdi Crianza valmistetaan Tempranillo-lajikkeesta ja siihen käytetyt rypäleet tulevat tuottajan omilta viinitarhoilta. Nämä tarhat on istutettu yli 30 vuotta sitten saviseen ja kalkkikiviseen maahan 500-600 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Sadonkorjuu tapahtuu kun rypäleet saavuttavat optimaalisen kypsyyden. Käyminen tapahtuu kontrolloidussa lämpötilassa, minkä jälkeen seuraa vielä malolaktinen käyminen. Tämän jälkeen viini kypsyy 24 kuukauden ajan amerikkalaisissa tammitynnyreissä, joista ensimmäisen vuoden uusissa ja toisen vanhemmissa. 

Tuore, syvän sinipunainen ja puhdas väri vaalenee lasin reunoja kohden kirsikanpunaisiin sävyihin.

Tuoksu on heti avaamisen jälkeen hieman sulkeutunut - lähinnä tunkkaisen tamminen ja hieman paahteinen, mutta myös hennon hedelmäinen. Avautuessaan se on kevyen herukkainen, kuivan puumainen, kevyen mausteinen ja hennon savuinen sekä nahkainen. Tämän lisäksi siitä löytyy miellyttäviä häivähdyksiä kookoksesta, karamellista ja kaakaosta.

Keskitäyteläinen maku tuntuu myös alkuun hieman sulkeutuneelta ja tiukalta. Kielellä erottuu kypsiä karpaloita ja puolukkaa sekä hieman hapankirsikkaa. Pääroolin tuntuu kuitenkin ottavan tuoksun tapaan hieman tunkkainen tammi ja sen tuoma paahteisuus. Viinin saadessa ilmaa, keskimaun puolelta löytyy myös mansikka- ja marjahilloa sekä häivähdyksiä kaakaosta ja vaniljasta. Tuntuvat ja hieman kireät tanniinit sekä punaisen marjainen, kirpsakka hapokkuus saavat suun kuivumaan ja tekevät viinistä varsin tukevan oloisen. Jälkivaikutelma on keskipitkä, hennon punamarjainen ja tamminen, kevyen yrttinen ja suun kuivattava, miellyttävän pehmeä ja herkullinen.

Nyt kohdalle osui Crianza, joka kaipaa dekantointia ennen nauttimista, sillä Riojan tyyliin kuuluva tammisuus on runsasta ja alkuun hyvin tiukkaa. Viini muuttuu ilmaa saadessaan pehmeämmäksi ja esiin nousee herkullisia makuja, mutta tammi on edelleen turhan hallitsevassa roolissa. Alberdi onkin ehkä vielä turhan nuori juotavaksi ja kaipaisikin muutaman vuoden lisää aikaa pyöristyä ja pehmentyä. Sen hinta-laatusuhde on oikein mainio moniin Alkon saman hintaluokan riojalaisiin nähden. Alberdin seuraan sopivat tummat liharuoat medium-kypsinä.

Tällä kertaa Alberdi sai kuitenkin seurakseen kokonaisena paistettua, valkosipuli-yrttivoilla maustettua kananpoikaa sekä samassa vuoassa kypsennettyä perunaa, porkkanaa ja papuja. Se maistuu ihan hyvin kanan seurassa ja vaikutelma on kohtuullisen tasapainoinen ja pehmeä. Myös vihannekset sopivat kuvaan. Alberdi kuitenkin pyytää saada seurakseen roseeksi jätettyä lammasta tai muuta tundimpaa liharuokaa.

Kouluarvosana: 8+ Hyvä perus Rioja.
Hinta-laatusuhde: Melko hyvä - viini on hintansa arvoinen. 

Tuottaja ja luokitus: La Rioja Alta S.A., DOCa Rioja

Alue: Espanja, Rioja

Tyyli: Punaviini, Crianza

Rypäleet: Tempranillo (100%)

Pullo: 0,75 l

Hinta: 12,70e (10,65e + toimituskulut 2,05e) Decantalo 20.1.2017

Galician viinit: La Liebre y la Tortuga Albariño

La Liebre y la Tortuga Albariño 2013

Viime viikolla kirjoittelin kotimaisista panimotuotteista ja nyt siirrytään jälleen viinien kimppuun. Vuoroon pääsee valkoviini Koillis-Espanjan Galiciasta Rías Baixasin alueelta läheltä Portugalin rajaa. Vuonna 2012 perustettu Fento Wines on perheyritys, joka tuottaa moderneja viinejä Galician alueen paikallisista lajikkeista, mutta ompa yritys ylittänyt viime vuosina jo Portugalin Dãon alueen luonnolliset rajat.

Ympäristön kunnioittaminen on yritykselle tärkeää ja osa köynöksistä kasvaakin spontaanisti muun kasvillisuuden seassa. Tuottajan mukaan näin saadaan paremmin konsentroituneita rypäleitä, minkä lisäksi tämä parantaa maaperän rakennetta ja vähentää eroosiota. Valkoisista lajikkeista edustettuina ovat Albariño, Treixadura, Loureiro, Godello ja Torrontés sekä punaisista Susón, Espadeiro ja Pedral. Sadonkorjuu hoidetaan käsin ja käyminen tapahtuu ruostumattomissa terästankeissa.

La Liebre y la Tortuga valmistetaan nimensä mukaisesti Albariño-lajikkeesta. Rypäleet kasvoivat Rías Baixasissa Miño-joen varrella lähellä Portugalin rajaa. Pitkä kasvukausi mahdollistaa rypäleiden hitaan ja tasaisen kypsymisen, jolloin niihin muodostuu runsaasti aromia. Rypäleet kerätään käsin ja valikoidaan jo tarhoilla. Käyminen tapahtuu spontaanisti luonnonhiivoilla terästankeissa, joissa viini saa myös kypsyä 3-6 kuukauden ajan. 

Viini on väriltään varsin intensiivisen ja tasaisen sitruunankeltaista. Ulkoasultaan kaikin puolin puhdas kauniin kullankeltaisin vivahtein.

Tuoksu on varsin runsas ja raikas, etenkin eksoottisen hedelmäinen. Siitä erottuu ananasta, hunajamelona, aprikoosia, persikkaa ja keltaluumua sekä päärynää. Häivähtääpä siinä myös gewürztraminermaista makean kukkaista parfyymia ja makeaa mausteisuutta.

Myös kuivahko maku tarjoilee runsaan kattauksen eksoottista hedelmää, kuten persikkaa, ananasta ja sitruksia sekä kirpeää vihreää ja hieman kypsempääkin omenaa. Hedelmäisyyden joukosta löytyy myös mausteisia, valkopippurisia ja hennon mineraalisia sävyjä. Taustalla on myös hienoista parfyymia ja aavistus fenkolista. Raikas hapokkuus tuo viinille hyvin ryhtiä ja tasapainottaa runsasta hedelmäisyyttä. Viini tuntuu kielellä aavistuksen paksuhkolta ja öljyiseltä. Keskipitkä jälkimaku on kypsän hedelmäinen, omenainen, hennon hunajainen ja saa raikkautta kevyestä mineraalisuudesta ja syvyyttä valkopippurisista häivähdyksistä.

Tilasin tämän viinin Alkon nettikaupasta joulukuussa, jolloin Alkon sivuilla ilmoitettiin vuosikerraksi 2015. No, viini olikin sitten pari vuotta vanhempaa, mikä ei ollut tässä tapauksessa huono asia. Toisaalta odotin saavani pirteän ja tuoreen viinin lempeän ja säyseän sijaa, mutta kyllä tämäkin maistui. Viini ei tuntunut täysin kuivalta, kiitos runsaan hedelmäisyyden ja gewürztraminermaisten makeiden vivahteiden vuoksi ja sanoisinkin sen olevan vallan mainio seurusteluviini, miksei myös kevyempien ruokienkin kaveriksi.

Kouluarvosana: 8,5 Lempeä ja helposti lähestyttävä viini.
Hinta-laatusuhde: Melko hyvä - viini on hintansa arvoinen. 

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Fento Wines, DO Rías Baixas

Alue: Espanja, Galicia, Rías Baixas

Tyyli: Valkoviini

Rypleet: Albariño (100%)

Pullo: 0,75 l

Hinta: 10,92e Alko 23.12.2016

Suomalaiset oluet: Hiisi Inki Ginger Pale Ale

Panimo Hiisi Inki Gluteeniton Ginger Pale Ale

Viidentenä vuoroon pääsee gluteeniton, tuoreella inkiväärillä maustettu suodattamaton pale ale. Sen valmistuksesta vastaa jyväskyläläinen vuonna 2013 perustettu Panimo Hiisi. Inki Ginger Pale Ale valmistetaan ohramaltaista, joten se ei ole luontaisesti gluteeniton. Sen valmistuksessa käytetään proteiininpilkkojaentsyymia, jolla saavutetaan gluteeniton lopputulos. Neljästä edellisestä oluesta poiketen Inki on saatavilla pitkäripaisesta.

Inki on väriltään samean kullankeltaista ja vaahtoaa todella runsaasti. Päälle muodostuva valkea vaahto on tiivistä ja melko pienikuplaista, hyvin pitkään kestävää kermaisen paksua höttöä. Vaahdon laskeutuessa lasin reunoille jää hieman pitsiä. 

Voimakas, hedelmäinen ja mausteinen tuoksu, jossa on päällimmäisenä inkivääriä. Siitä erottuu myös sitrusmaisia ja hieman persikkaisia vivahteita. Maltaisuus pysyttelee taustalla hieman makeahkon sävytteisenä, minkä lisäksi tuoksusta löytyy häivähdys yrteistä. 

Ensimaku on miellyttävän hedelmäinen, runsaan inkiväärinen ja aavistuksen happama. Humalointi on aromien osalta reipasta, mutta katkerot jäävät hieman taustalle. Myös vaalea, hieman makeahko maltaisuus tuntuu jäävän taka-alalle. Suutuntumaltaan olut on kevyen keskitäyteläinen ja kohtuu ryhdikäs. Hiilihappoisuus on hieman keskivertoa runsaampaa ja vetisyytä kieleltä ei löydy. Viipyilevä jälkimaku tarjoaa hieman katkeraa yrttisyyttä sekä inkivääriä ja mausteita. Miellyttävän raikas loppu.

Runsaasti vaahtoava ja houkuttelevan näköinen olut. Valmistuksessa käytetty inkivääri on selkeästi läsnä niin tuoksun kuin maunkin puolella. En ole koskaan välittänyt pahemmin maustetuista oluista, mutta täytyy sanoa, että tämä on yksi parhaista, ellei paras maistamani inkivääriolut. Inki on siis kaikinpuolin mainio tuote ja vaihtoehto gluteenittomien oluiden joukossa. Ikävä kyllä hinta-laatusuhde pettää ja pahasti - samalla rahalla löytyy runsaasti parempiakin tuotteita.

Inki oli viikon viides ja viimeinen kotimainen olut. Oma suosikkini näistä viidestä oli Saimaan Brewer's Special Belgian Wheat, tasapainoinen ja raikas belgialaistyylinen vehnäolut. Inki tuli toiseksi ja kolmannen sijan sai Muflonin IPA, joka on ihan kiva humalapommi maitokauppaolueksi. Heikoimmat lenkit olivat puolestaan Pyynikin Sessio Stout ja Teerenpelin RuisrIPA. Mikään näistä oluista ei kuitenkaan edusta kotimaisten pienpanimotuotteiden parasta antia ja ainakin kaksi viimeksi mainittua jättäisin suosiolla kaupan hyllyyn, mutta makuasioistahan ei voi kiistellä.

Kouluarvosana: 8- Inkivääriolueksi oikein mainio.
Hinta-laatusuhde: Heikko - olut on yksinkertaisesti kallis. 

Jotain pientä infoa:

Panimo: Panimo Hiisi

Alue: Suomi, Jyväskylä

Oluttyyppi: Aromatisoitu Olut, Inkivääriolut

Maltaat: Pale Ale, Pilsner, Münchener, Caramel

Humalat: Apollo, Cascade, Mosaic

Alkoholi: 5,7%

Pullo: 0,33 l

Hinta: 4,77e Alko 28.10.2016

Suomalaiset oluet: Pyynikin Sessio Stout

Pyynikin Sessio Stout

Viikon neljäs olut tulee Tampereelta ja sen valmistuksesta vastaa vuonna 2013 perustettu Pyynikin Käsityöläispanimo. Se on aikaisempien Mufloni IPAn, Teerenpeli RuisrIPAn ja Saimaan Brewer's Special Belgian Wheat oluiden tapaan saatavilla varsin laajasti maitokaupoista. Pyynikin Sessio Stout on osa kuusi osaista Sessio-maistelusarjaa.

Lähes musta, colamaisen mustanruskea ja sameahko olut kaatuu lasiin todella reilusti vaahdoten. Edes puolet pullon sisällöstä ei mahdu lasiin varovaisella kaadollakaan. Päälle muodostuva hieman höttöinen, osin pienikuplainen vaalean maitokahvin värinen vaahto laskeutuu hiljalleen ohuemmaksi kerrokseksi, mutta kestää pitkään.

Tuoksu on paahteinen ja paahtomaltainen, tuoden mieleen vahvan kahvin, kuten espresson tai nokipannukahvin sekä lakritsan. Taustalla häivähtää myös hieman savuisia ja kypsän marjaisia sekä saaristolaisleipäisiä ja tumman suklaisia vivahteita.

Ensimaku on paahteisen maltainen, hieman nokinen ja savuinen, mutta kääntyy hyvin nopeasti varsin vetiseksi. Kielellä on kahvia ja suolaista lakritsaa sekä hieman makeahkon sävytteistä mallasta ja suklaata sekä häivähdyksiä kotikaljasta ja saaristolaisleivästä, jopa turpeesta. Humalointi tuntuu kevyenä, hieman sitrusmaisina ja punamarjaisina häivähdyksinä. Valitettavan kevyt ja liian vetinen suutuntumata ollakseen edes hyvä. Maltillisesti hiilihapotettu, mutta hieman pistävän poreilevaa, mikä tuo kokonaisuuteen raikkautta. Ikävä kyllä jälkimaku on lyhyt, hieman tahmaisen lipevä, paahteinen, salmiakkinen, mokkainen ja aavistuksen suklainen. Humalan katkerot tuntuvat hieman lopussa.

Kaunis ja houkutteleva olut, jonka tuoksukin on oikein mainio - riittävän runsas ja tasapainoinen. Makuakin löytyy, mutta ikävä kyllä auttamattoman ohut mallaspohja vie oluelta rungon ja vaikutelma on aivan liian kevyt ja vetinen. Kaiken lisäksi maku on lyhyt. Samalla rahalla löytyy parempiakin oluita, jopa Pyynikin Sessio-sarjastakin. Ei jatkoon.

Kouluarvosana: 7- Liian vetinen ja ohut runkoinen stout.
Hinta-laatusuhde: Heikko - maitokaupoista löytyy parempaakin.

Jotain pientä infoa: 

Panimo: Pyynikin Käsityöläispanimo

Alue: Suomi, Tampere

Oluttyyppi: Stout

Maltaat: Pale Ale, Black, Chocolate, Roasted Barley

Humalat: Challenger, EKG, Target

Alkoholi: 4,2%

Pullo: 0,33 l

Hinta: 2,75e Lidl 12.1.2017

Suomalaiset oluet: Brewer's Special Belgian Wheat

Saimaan Brewer's Special Belgian Wheat

Kolmantena kotimaisena vuoroon pääsee Saimaan Juomatehtaan belgialaistyylinen vehnäolut, joka on Mufloni IPAn ja Teerenpeli RuisrIPAn tapaan saatavilla tavallisten markettien hyllyiltä. Saimaan Juomatehdas on perustettu vuonna 1995 ja yritys on keskittynyt suomalaisten luonnonmukaisesti valmistettujen juomien valmistamiseen ja kehittelyyn. Jopa 90 prosenttia yrityksen tuotannosta on luonnonmukaisista raaka-aineista valmistettuja ja EU:n luomumerkkiin oikeutettuja luomutuotteita. 

Brewer's Special Belgian Wheat on suodattamaton vehnäolut, joka valmistetaan kotimaisista pilsner- ja vehnämaltaista. Belgialaisista Witbier-oluista poiketen sen humalointiin käytetään amerikkalaisia Cascade- ja Columbus-lajikkeita ja olut saa mausteisia vivahteita pomeranssista ja korianterista. 

Olut kaatuu lasiin runsaasti vaahdoten. Se on väriltään kauniin vaalean kullankeltaista ja puhdasta, aavistuksen utuista. Päälle muodostuu muutaman sentin paksuinen pienikuplainen ja puhtaan valkea vaahtokruunu, joka laskeutuu melko nopeasti.

Tuoksu on runsaan hedelmäinen ja hieman hiivainen. Hedelmäisyys tuo mieleen banaanin ja persikan, mutta oluen lämmetessä esiin nousee myös häivähdyksiä sitruksista ja appelsiinin kuoresta. Siinä on myös mausteita, korianteria ja neilikkaa sekä aavistus makeaa leipää. Todella miellyttävä tuoksu.

Ensimaku tuntuu hedelmäiseltä ja hieman yrttiseltä, melko kevyehköltä ja varsin raikkaalta. Banaani hallitsee hieman kokonaisuutta ja saa seuraansa hieman simaista makeutta, sitruksia ja appelsiininkuorta, persikkaa sekä vehnäleipää. Olut on kevyehkön keskitäyteläinen ja tasapainoinen. Hiilihappoja on reilusti, mutta ne sopivat hyvin tähän virkistävään olueen. Hieman yllättäen miedoille oluille tyypillinen vetisyyskin jää varsin hyvin piiloon. Olut jättää viipyilevän kypsän hedelmäisen ja maltaisen, hieman hiivaisen, ananaksisen ja mustapippurisen jälkivaikutelman.

Kokonaisuutena Brewer's Special Belgian Wheat on varsin pätevä witbier voltteihinsa nähden. Siinä on olut tyylille tyypillistä makua ja aromia, vaikka humalointi hoituukin Ameriikan malliin. Kaikinpuolin mainio janonsammuttaja ja terassijuoma tulevaa kesää ajatellen. Yksi parhaista maistamistani marketeista löytyvistä vehnäoluista. Mikä parasta, se irtoaa oikein edulliseen hintaan. 

Kouluarvosana: 8+ Erinomainen mieto Witbier.
Hinta-laatusuhde: Erittäin hyvä - edullinen ostos.

Jotain pientä infoa:

Panimo: Saimaan Juomatehdas

Alue: Suomi, Mikkeli

Oluttyyppi: Vehnäolut, Witbier

Maltaat: Pilsner, Vehnä

Humalat: Cascade, Columbus

Alkoholi: 4,7%

Pullo: 0,33 l tlk

Hinta: 2,15e S-Market 20.11.2016

Suomalaiset oluet: Teerenpeli RuisrIPA

Teerenpeli RuisrIPA

Mufloni IPAn jälkeen vuoroon pääsee niin ikään maitokauppa vahvuinen, suodattamaton rukiinen IPA, joka tottelee nimeä Teerenpeli RuisrIPA. Teerenpelin tarina lähti liikkeelle vuonna 1994 ravintolatoiminnalla. Vuotta myöhemmin alkoi myös Teerenpelin panimotoiminta ja kyseessä onkin yksi Suomen ensimmäisistä pienpanimoista.

Oluen lisäksi Teerenpeli valmistaa siidereitä ja on tislannut mallasviskejä jo vuodesta 2002 lähtien. Panimon tuotteet ovat parhaiten saatavilla Teerenpeli ravintoloista, mutta löytyypä Alkon valikoimastakin muutama olut ja viski vaihtoehto. Lisäksi miedompia tuotteita löytyy sieltä täältä hyvin varusteltujen kauppojen hyllyiltä.

RuisrIPAn vahvuus ei ole ainakaan sen samea ja likaisen ruskea hyvin kevyesti punertava väri - se tuo nimittäin mieleen viemäriveden. Oluen päälle muodostuu vaalean maitokahvinruskea, tiivis saippuavaahto, joka laskeutuu nopeasti ohuemmaksi kerrokseksi juoman pinnalle jättäen lasin reunoille hieman pitsiä.

Tuoksu on hieman makeahko ja rukiinen, mutta nouseepa esiin myös hieman kypsiä hedelmiä. Siinä on hieman sitrusmaisia häivähdyksiä, mutta maltaiset sävyt hallitsevat tuoksua humaloiden jäädessä taustalle. Maltaisuus on paahteista, hieman karamellista ja ruisleipäistä. Lisäksi löytyy hieman maitokahvia ja oluen lämmetessä myös aavitus mämmistä.

Ensimausta löytyy reilusti rukiista maltaisuutta, ruislimppua ja jälkiuunileipää, minkä lisäksi humalan puraisu on myös oikein mukava ja katkerot pysyttelevät tasaisen varmasti kielellä. Hieman makeahko ja paahteinen, jopa aavistuksen palanut maltaisuus hallitsee makua. Kielellä on myös mämmiä ja hieman paahteista kahvia sekä sitrusmaista ja kuivakan yrttistä humalaa. Oluen suutuntuma on keskitäyteläinen, mutta vetisyys häämöttää taustalla. Hiilihappoja on kohtuu runsaasti. Myös lopusta löytyy mukavasti katkeroita ja jälkimaku on hieman hapankorppuinen ja ruislimpun kuorinen. 

Kuten jo todettu, RuisrIPAn väri tuo mieleen p*askakaivon tai sen ruskean likaveden, joka virtaa vedenpuhdistuslaitoksilla, eli olut ei ole järin houkuttelevan näköistä lasiin kaadettuna. Tuoksu ja maku ovat kuitenkin oikein mainiot, lukuun ottamatta kielellä ajoittain esiintyvää vetisyyttä. Tämähän on varsin tyypillistä miedoille oluille. Tämä jääkin juuri vetisyyden (ja ehkä vähän ulkonäön) vuoksi jatkossa kauppaan.

Kouluarvosana: 7+ Persoonallinen sessiovahvuinen IPA.
Hinta-laatusuhde: Ok - hieman hintava. 

Jotain pientä infoa: 

Panimo: Teerenpeli

Alue: Suomi, Lahti

Oluttyyppi: Ale, IPA, Ruis IPA

Maltaat: Tumma ruismallas, Pilsner, Crystal, Ohrahiutale

Humalat: Green Bullet, Waimea, Fuggles

Alkoholi: 4,7%

Pullo: 0,33 l

Hinta: 3,09e Prisma 20.12.2016

Suomalaiset oluet: Mufloni IPA

Mufloni IPA

Ajattelin omistaa tämän viikon kotimaisille panimotuotteille. Ensimmäisenä vuoroon pääsee porilaisen Beer Hunter's panimon maitokauppavahvuinen Mufloni IPA. Panimon tunnetumpi, Alkosta löytyvä  Mufloni CCCCC IPA on erinomainen tyylinsä edustaja, joten katsotaan miten porilainen IPA toimii maitokauppavahvuisena.

Mufloni IPA on väriltään hieman oranssin sävyisen kullankeltaista ja sameaa. Lasiin kaadettaessa se vaahtoaa runsaasti ja juoman päälle muodostuukin runsas puhtaan valkea vaahtokruunu. Vaahto on osin melko suurikuplaista saippuavaahtoa, osin hieman pienikuplaisempaa ja tiiviimpää. Ikävä kyllä se laskeutuu hyvin nopeasti jättäen lasin reunoille pitsiä. 

Tuoksussa on hieman karamellista, makeaa mallasta sekä sitrusmaista, etenkin greippistä humalaa. Hieman yllättäen greippi ei ole liiallisen pistävää tai terävää, kuten monissa muissa oluissa. Taustalla häivähtää myös hieman pihkaa, kuusi- ja mäntymetsää. 

Ensimaku on makeahkon maltainen ja katkeroisen humalainen. Mallasrunko ja humalan katkerot ovat hyvässä tasapainossa. Humalointi tuntuu etenkin sitrusmaisena, tuoksusta poiketen hieman pistävänkin greippisenä ja sitruunaisena sekä pihkaisen havumetsäisenä. Maltaisuus erottuu lähinnä karamellisena. Kevyehkön keskitäyteläinen olut ihan hyvällä mallasrungolla ja sopivalla humaloinnilla, joten vetisyyttä ei juuri löydy. Kohtuu runsaat hiilihapot sopivat oluen tyyliin. Melko lyhyehkö jälkimaku on toffeisen maltainen ja karamellinen, kunnes jäljellä on vain humalan katkerot.

Muflonin "pikku" IPA on tuoksultaan miellyttävä ja hieman isoveljensä CCCCC IPAn kaltainen, mutta kielellä näiden kahden ero on jo täysin selkeä. Tämä olut ei yllä lähellekään CCCCC:n tasolle, mutta prosentteihinsa nähden se on kuitenkin ihan kelpo olut. Lisäksi tämä olut irtosi varsin edulliseen hintaan, verrattuna moniin muihin maitokaupoissa myytäviin pienpanimo tuotteisiin.

Mufloni IPA on ihan kelpo janonsammuttaja, mutta maistuu myös pikkusuolaisten kaverina. Tällä kertaa se sai seurakseen nakkisämpylän chilibraatwurstilla, valkosipulimajoneesilla, paahdetulla sipulilla, ketsupilla ja sinapilla. Olut tuntui toisaalta hieman liian katkeroiselta, mutta toisaalta ihan hyvältä - humalan aromit kyllä sopivat chilimakkaran kaveriksi, katkerot puolestaan korostavat hieman poltetta. Ei huono, muttei paraskaan yhdistelmä.

Kouluarvosana: 7,5 Kelpo maitokauppaolut, ei sen ihmeellisempi.
Hinta-laatusuhde: Hyvä - hintaisekseen kelpo olut. 

Jotain pientä infoa:

Panimo: Beer Hunter's

Alue: Suomi, Pori

Oluttyyppi: Ale, India Pale Ale, Session IPA

Maltaat: Pale Ale, Carapale, Crystal 100, Special B

Humalat: Cascade, Centennial, Columbus

Alkoholi: 4,5%

Pullo: 0,33 l

Hinta: 2,49e Lidl 26.8.2016

Samalta Panimolta:

Mufloni CCCCC IPA

Mufloni Talviporter

Hieman erilainen pihviviini: Boutari Naoussa

Boutari Naoussa 2008

Boutari on vuonna 1879 Naoussan alueella perustettu viiniliike, joka on edelleen saman perheen omistuksessa. Nykyisin se on yksi Kreikan johtavista viinitaloista ja kuuluu maan arvostetuimpien ja tunnetuimpien viinintuottajien joukkoon. Boutarilla on viinitiloja Naoussan lisäksi myös Santorinissa, Goumenissassa, Mantiniassa, Atticassa ja Kreetalla, jotka kuuluvat maan tärkeimpien viinialueiden joukkoon. Tämän lisäksi Boutarilla on viinitalo Etelä-Ranskassa Languedocin alueella lähellä Limoux'n kaupunkia.

Boutarilla on ollut myös merkittävä rooli kreikkalaisen viinintuotannon säilyttämisessä ja modernisoinnissa sekä viininvalmistuksen kehittämisessä kansaivälisillä menetelmillä. Boutarin viinintekijät pyrkivät tuomaan esiin käytettävien lajikkeiden luonteen ja hyödyntämään niiden kaiken potentiaalin. 

Tämä viini tulee nimensä mukaisesti Naoussan alueelta Pohjois-Kreikasta, läheltä Makedonian rajaa. Se valmistetaan Xinomavro-lajikkeesta ja rypäleet tulevat Vermio-vuoren rinteillä sijaitsevilta tarhoilta. Käyminen tapahtuu terästankeissa, minkä jälkeen viini saa kypsyä ensin vuoden verran ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista 20 prosenttia on uusia. Lopuksi seuraa vielä vuoden pullokypsytys. 

Viini on selkeästi ikääntynyt, väriltään rusehtavan punaisen ja tiilen sekaista. Se taittuu reunoja kohden kultaisiin sävyihin ja on aavistuksen utuista, mutta pinot noirmaisen läpinäkyvää. Pullossa on sakkaa, joten viini kannattaa dekantoida.

Vivahteikas ja hienosti kehittynyt, rustiikkinen tuoksu on täynnä kypsiä ja kuivattuja hedelmiä. Esiin nousee luumuja ja taateleita, rusinoita ja kirsikoita. Siitä erottuu myös herkullisen karvasmantelisia sekä tammisia, kevyen paahteisia ja makean mausteisia sävyjä, hyvin hentoa yrttisyyttä sekä häivähdyksiä oliiveista, vaniljasta, tupakasta ja lakritsasta.

Keskitäyteläinen maku on kuivempi, mitä tuoksu antaa odottaa. Kielellä on tuoksun tapaan kypsää ja kuivattua hedelmäisyyttä sekä mausteisia ja kevyen paahteisia vivahteita, jopa hieman suklaata. Kielellä vilisee rusinoita, luumuja, kirsikoita ja karhunvatukoita sekä häivähdyksiä tupakasta, kanelista, vaniljasta ja suklaasta, mintusta ja manteleista. Häivähtääpä kielellä myös keitettyä mansikkaa. Pyöreät, samettisen pehmeiksi kehittyneet tanniinit ja marjaisa hapokkuus tuovat viinille hienon rungon ja vaikutelma onkin tasapainoinen, loppua kohden jopa suun kuivattava. Jälkivaikutelma on lämmittävä, miellyttävän mausteinen ja kuivatun hedelmäinen, etenkin rusinainen, mutta hiipuu valitettavan nopeasti. 

Boutari Naoussa on ihastuttavan rustiikkinen viini täynnä iän tuomia vivahteita rusinasta suklaaseen ja nahasta tupakkaan. Vaikka viini lähenteleekin jo kymmenen vuoden ikää ja tanniinit ovat samettisen pehmeiksi pyöristyneet, on sen hapokkuus vielä hyvin eloisaa. Kokonaisuus on kaikin puolin tasapainoinen ja herkullinen, aavistuksen uutteinen ja pehmeä viini. Viinin hinta-laatusuhde onkin loistava, sillä harvoin 12 euron hintaan löytää näin jännittäviä viinejä. Se sopii hyvin sellaisenaan nautiskeluun, miksei myös ruokapöytään. Viini kannattaa tosiaan dekantoida pulloon kertyneen sakan takia, eikä sitä kannata enää mahdottoman pitkään varastoida.

Kreikkalainen viini pääsi kokeilemaan onneaan ruotsalaisen klassikon, Biff à la Rydberg'n sekä pippuripihvin kyytipoikana. Rydbergin pihvi, eli hienompi pyttipannu naudan sisäfileestä, perunasta ja sipulista tarjoillaan useimmiten raa'an kananmunan keltuaisen ja esimerkiksi sinappismetanan kanssa. Kuutioitu liha on lähes kypsää, eikä vaadi viiniltä juurikaan tanniineita, joten tämä viini muodostaa ruoan kanssa tasapainoisen parin. Viini ei myöskään hätkähdä perunoiden, sipulin eikä myöskään sinappismetanan seurasta. Lisäksi viinin hapokkuus tasapainottaa varsin tuhtia ruokaa.

Pippuripihvi, eli naudan sisäfileetä pippurilla maustettuna kera pippurikastikkeen, paahdettujen puikuloiden ja uunijuureksien. Perinteisesti moni valitsee tällekin ruoalle tuhdin täyteläisen ja tanniinisen viinin, mutta tällä kertaa ruoka sai kevyempää seuraa. Rosee liha toimii erinomaisesti viinin kanssa ja viini toimii muutenkin koko annoksen kanssa. Ainoa pieni haaste viinille on ruoan pippurisuus, mutta viini ei hätkähdä liiemmin sitäkään. Miellyttävä ja tasapainoisen pehmeä yhdistelmä, vaikkei se kaikkein klassisin parivaljakko olekkaan. Parhaita maistamiani viinejä pippuripihvin kaverina. Viini voisi toimia myös pääsiäisen lammasruokien seurassa.

Kouluarvosana: 9 Hienosti kehittynyt, rustiikkinen viini.
Hinta-laatusuhde: Loistava - hieno löytö.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Boutari, PDO Naoussa

Alue: Kreikka, Makedonia, Naoussa

Tyyli: Punaviini

Rypäleet: Xinomavro (100%)

Pullo: 0,75 l

Hinta: 11,91e Alko 8.12.2016