perjantai 28. lokakuuta 2016

Lämmin ja pehmeä punaviini pimeneviin syysiltoihin: Dom Dinis Reserva Tinto

Dom Dinis Reserva Tinto 2012

Vidigal Wines on keskisuuri yksityisomisteinen viiniyritys läheltä Leirian kaupunkia Portugalin keskiosissa. Viinitilan historia yltää 1900-luvun alkuun ja sen omistajat ovat vaihtuneet useaan otteeseen vuosien saatossa. Vidigal tekee yhteistyötä useiden viininviljelijöiden kanssa Portugalin eri viinialueilla, etenkin Lissabonin alueella, mutta myös muualla.

Vidigalin nykyinen omistaja ja toimitusjohtaja, tanskalais-portugalilainen António Mendes Lopes osti tilan vuonna 1990. Hänellä on takanaan yli 30 vuoden taival viinialalla, jolle hän päätyi perustaessaan viinien maahantuontiyrityksen Tanskaan. Mendes Lopesin hankittua tilan, yritystä uudistettiin ja vuosituotanto kasvatettiin nykyiseen kolmeen miljoonaan pulloon. Tästä noin 90 prosenttia menee vientiin, mistä johtuen Vidigal on myös yksi Portugalin suurimmista viininvienti yrityksistä. 

Dom Dinis Reserva Tinto valmistetaan Alkon ja monen muun lähteen mukaan Castelão ja Tinta Miúda -lajikkeista. Vidigalin mukaan viini sen sijaan valmistetaan Castelão, Tinta Roriz ja Trincadeira Preta -lajikkeista. Viiniä kypsytetään ilmeisesti vähintään kolmen vuoden ajan, josta vähintään vuosi tammitynnyreissä. 

Viini on väriltään houkuttelevan tummaa ja syvää rubiininpunaista, reunoja kohti jo hieman kehittyneemmän sävyistä.

Tuoksu on tumman sävytteinen, mustaherukkainen, kirsikkainen ja luumuinen. Myös tammen tuomat mausteiset ja paahteiset aromit ovat selkeästi esillä, minkä lisäksi esiin nousee maaperäisiä, lakritsaisia ja viikunaisia sekä hieman nahkaisiakin vivahteita. Taustalla häivähtää hieman epämääräistä bensiinimäistä aromia.

Melko täyteläinen maku seurailee tuoksua tumman sävytteisenä. Kielellä on tummia marjoja ja hedelmiä, kuten tuoksussakin vastaantulleita mustaherukoita, kirsikoita ja luumua. Lisäksi löytyy niin ikään tuoksun puolelta tuttua tammista mausteisuutta ja paahteisuutta sekä vivahteita nahkasta ja lakritsasta. Runsaat, mutta kohtuullisen pehmeät tanniinit ja kirsikkainen hapokkuus tuovat viinille hyvän selkärangan ja yleisvaikutelma onkin samaan aikaan runsas ja miellyttävän pehmeä. Jälkimaku on viipyilevä ja lämmittävä - kielellä vilahtelee kypsiä ja kuivattuja viikunoita, maaperäisen multaisia vivahteita sekä paahteisia ja nahkaisia sävyjä.

Kokonaisuutena Dom Dinis Reserva Tinto on varsin pätevä viini kympin hintaluokassa. Viini on mehevä, muttei samalla tapaa kuin kympin punkut esimerkiksi Chilestä tai Australiasta. Lisäksi viinissä on jo hieman kehittyneempiä vivahteita, kuten nahkaa ja kuivattuja hedelmiä. Tanniinit ja kirsikkainen hapokkuus luovat viinille hyvän rungon ja vaikutelma on tasapainoinen. Ainoa häiritsevä tekijä onkin tuoksussa erottuva bensiinin katku. Viini sopii kynttilän valossa tai takkatulen loimussa sellaisenaan nautittavaksi, mutta on varsin pätevä yleisviini myös erilaisten liharuokien seuraan.

Kouluarvosana: 8,5 Laadukas ja tasapainoinen viini.
Hinta-laatusuhde: Erittäin hyvä - viini on edullinen.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Vidigal Wines, Vinho Regional Tejo
Alue: Portugali, Tejo
Tyyli: Punaviini, Reserva
Rypäleet: Castelão (Periquita) (45%), Tinta Roriz (Tempranillo) (35%), Trincadeira Preta (Tinta Amarela) (20%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 9,99e Alko 20.8.2016

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Hienostunut Sauvignon Blanc: Jackson Estate Stich

Jackson Estate Stich Sauvignon Blanc 2014

Uusi-Seelanti tunnetaan erityisesti Sauvignon Blanc -viineistä. Etenkin Marlboroughin alueen viinit ovat keränneet niin runsaasti mainetta maailmalla, että niitä verrataan jopa Ranskan Loiren alueen Sauvignon-viineihin. Myös Jackson Estate on kohtuullisen maineikas tuottaja niin Sauvignon Blanc, kuin muidenkin viinien osalta.

Jacksonin tilan historia yltää vuoteen 1855, jolloin Adam Jackson aloitti maanviljelyn Marlboroughissa. Viinialalla Jackson Estate on toiminut yli 25 vuoden ajan. Jacksonin perheen viidennen sukupolven edustaja, John Stichbury istutti tilan ensimmäiset viiniköynökset vuonna 1987 ja talon ensimmäinen viini julkaistiin vuonna 1991. Viininviljelyssä kunnioitetaan maata ja tarhoilla keskitytään alhaisiin satomääriin. Tuotannossa taas yhden tarhan rypäleisiin, pieniin käymiseriin ja mahdollisimman vähäiseen käsittelyyn. 

Stich Sauvignon Blanc viiniin käytettävät rypäleet kerätään 17 Sauvignon Blanc palstalta tilan kolmen viinitarhan alueelta. Vuonna 2014 kasvukausi venyi sen verran, että jokaisen palstan sadonkorjuu oli mahdollista hoitaa rypäleiden saavuttaessa optimaalisimman kypsyyden. Kaikki rypäleet kerättiin aikaisien aamujen viileydessä, jotta rypäleet pääsivät viinitilalle mahdollisimman tuoreina säilyttäen hapokkuutensa.

Eri palstoilta kerätyt rypäleet puristettiin eri tankkeihin, joissa ne saivat levätä kolmen vuorokauden ajan ennen käymistä. Keskimäärin kolme viikkoa kestävä käyminen tapahtui alhaisissa lämpötiloissa. Tämän jälkeen viinit saivat kypsyä jopa viiden kuukauden ajan sakan kanssa, ennen lopullisen viinin sekoittamista. 

Haalean oljenkeltainen, melko vihertävä väri on tuore ja kaikin puolin puhdas.

Raikas tuoksu tuo mieleen tuoreet nokkoset ja yrtit sekä mustaherukan lehdet ja valkoherukat. Tuoksussa on myös raikkaita sitrushedelmiä, kuten limettiä ja hieman greippiä sekä passion hedelmää, raparperiä ja karviaista. Aromeiltaan siis varsin tyypillinen Sauvignon Blanc, mutta tuoksu on etenkin moniin muihin uuden maailman Sauvignon viineihin verrattuna hienostunut ja puhdaspiirteinen, ei hyökkäävä ja terävä. 

Kuiva ja aromaattinen, mutta pehmeä maku seurailee melko tarkasti tuoksua. Kieleltä erottuu selkeästi musta- ja valkoherukoita sekä mustaherukan lehtiä, kevyen yrttisiä ja vasta leikatun ruohoisia piirteitä. Myös hedelmäisyys on läsnä etenkin sitruksien, kuten sitruunan, limetin ja greipin sekä passion hedelmän muodossa. Tuntuva herukkainen hapokkuus tekee kokonaisuudesta ryhdikkään ja rapsakan, mitä kieleltä löytyvä kevyt mineraalisuus korostaa hienosti. Jälkivaikutelma on viipyilevä, kevyen herukkainen, sitruksinen ja tuoreen yrttinen ja saa veden nousemaan kielelle. 

Uudessa-Seelannissa osataan ainakin yksi asia muita uuden maailman viinimaita paremmin ja se on Sauvignon Blanc viinien valmistaminen. Jackson Estate Stich on raikas ja tuore, mutta Sauvignon Blanciksi pehmeä ja todella miellyttävä. Siinä on runsaasti rypäleelle tyypillisiä aromeita ja viini tuntuu tasapainoiselta, hienostuneelta ja puhdaspiirteiseltä. Hinta-laatusuhde on myös erinomainen, parhaita alle kahden kympin Sauvignon Blanc viinejä Alkon hyllyssä. Loistava valinta kala- ja äyriäisruokien seuraan, mutta myös erinomainen parsaviini. Kokeile vaaleiden kalojen, kuten ahvenen, kuhan tai siian kanssa. Myös aperitiiviksi tai Sauvignon Blancin ystäville nautiskeluun.


Stich Sauvignon olisi sopinut varmasti paremmin kalan kanssa, mutta tällä kertaa viini sai seurakseen vuohenjuustosalaatin. Viinin aromikkuus sopii hyvin yhteen vuohenjuuston kanssa, etenkin sen herukkaiset ja sitruksiset aromit. Hapokas viini sopii hyvin yhteen raikkaan salaatin kanssa. Tasapainoinen ja perusvarma yhdistelmä.

Kouluarvosana: 9+ Tyylikäs huippuviini, suosittelen. 
Hinta-laatusuhde: Erinomainen - viini on hintaluokkansa parasta antia. 

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Jackson Estate
Alue: Uusi-Seelanti, Marlborough
Tyyli: Valkoviini
Rypäleet: Sauvignon Blanc (100%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 15,98e Alko 7.6.2016

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Paras suomalainen olut(ko?) Sinebrychoff Porter

Sinebrychoff Porter

Kaikille tutun Sinebrychoffin, vielä tutummin Koffin pitkä oluen valmistus historia yltää 1800-luvun alkupuolelle. Sinebrychoffin suvun toimesta on myös poltettu viinaa, pyöritetty kapakkaa ja sahaa sekä toimittu rakennusurakoitsijoina ja kauppiaina. Perhe oli 1800-luvulla edelläkävijä työnantajana perustaessaan työntekijöilleen mm. eläkesäätiön ja oman sairaalan sekä tarjoten jopa mahdollisuuden työpaikkaruokailuun. Lisäksi perheen jäsenet antoivat auliisti rahaa hyväntekeväisyyteen. Vuodesta 2000 Sinebrychoff on ollut osa tanskalaista Carlsberg-konsermia.

Sinebrychoff on valmistanut portteria jo 1860-luvulta lähtien. Tuolloin määrät tosin olivat pieniä ja valmistus ajoittui lähinnä talviaikaan. Vuodesta 1957 lähtien portteria on sitten valmistettu jatkuvalla syötöllä, tosin sitä markkinoitiin aluksi Imperial Stoutina. Sinebrychoff Porter valmistetaan neljästä eri maltaasta, jotka ovat Pilsner-, Münchener-, väri- ja ruskeamallas. Humalointi hoituu Saazer- ja katkerohumalilla. Lontoon Park Royal-panimosta peräisin oleva hiiva on samaa, jolla irlantilainen Guinness valmistetaan. Sinebrychoffin Porter on kerännyt mainetta niin Suomessa, kuin maailmallakin.

Olut kaatuu lasiin tummana, lähes pikimustana ja läpinäkymättömänä. Sen päälle muodostuu alkuun tumman maitokahvin ruskea, tiivis ja pieni kuplainen vaahtokerros. Vaahto laskeutuu melko nopeasti ohuemmaksi kerrokseksi juoman pinnalle jättäen pitsiä lasin reunoille.

Todella miellyttävä ja runsas tuoksu on pehmeä ja makeahkon sävytteinen. Esiin nousee paahteista mallasta ja muutenkin paahteisen sävyisiä vivahteita, kuten kahvia, ruislimppua ja mallasleipää. Siinä on myös suklaisia, kaakaoisia ja karamellisia vivahteita sekä salmiakkia ja lakritsaa.

Täyteläisen makea ja voimakas ensimaku on paahteisen, jopa palaneen maltainen ja viljainen. Kielellä vilahtelee suklaata ja kahvia, mallasleipää ja ruislimppua sekä tuoretta lakritsaa ja tummia kuivattuja hedelmiä, kuten luumua ja taatelia. Humalointi tuntuu miellyttävänä katkerona ja voimistuu loppua kohden, saaden maun myös kuivahtamaan hieman. Suutuntumaltaan olut on täyteläinen ja kermaisen paksu, hieman öljyinen ja samettisen pehmeä. Hiilihappoja löytyy juuri sopivasti ja kokonaisuus on tasapainoinen. Viipyilevä jälkimaku tuo mieleen jo aiemmin vastaan tulleen ruislimpun ja mallasleivän lisäksi aiempaa tummempaa suklaata ja paahteisen kahvin sijaan maitokahvia, suolaisempaa lakritsaa ja ruskeaa sokeria muistuttavia vivahteita.

Sinebrychoff Porter on lasissa todella houkuttelevan näköinen, läpinäkymätön ja lähes pikimusta olut. Tuoksu on runsas ja aromikas, todella vivahteikas. Maku on alkuun makeahko ja aavistuksen roisoinen, mutta jo keskimaun kohdalla pehmeä ja tasapainoinen. Kokonaisuus on kiehtova ja todella vaikuttava. Suurien suomalaisten panimoiden massatuotanto oluet ovat pääasiassa hirveää kuraa. Koffin portteri tekee kuitenkin poikkeuksen sääntöön olemalla yksi parhaista ellei paras suomalainen olut, joka vastaan on tullut. Ja pidän tästä niin paljon, että sanon sen olevan myös yksi maailman parhaista porttereista. Hinta-laatusuhdekin on lähes täydellinen, samaan rahaan ei Suomen maalta irtoa yhtä hyvää olutta.

Kouluarvosana: 9,5 Uskomaton olut suurelta panimolta.
Hinta-laatusuhde: Lähes täydellinen - samaan rahaan ei yhtä hyvää löydä.

Jotain pientä infoa:

Panimo: Sinebrychoff
Alue: Suomi, Kerava
Oluttyyppi: Porter, Imperial Porter
Maltaat: Pilsner, Münchener, väri- ja ruskeamallas
Humalat: Saazer- ja katkerohumalat
Alkoholi: 7,2 %
Pullo: 0,33 l
Hinta: 2,45e Alko 21.6.2016

maanantai 17. lokakuuta 2016

Edullinen Riojan Reserva: Coto de Imaz Reserva

Coto de Imaz Reserva 2011

El Coto de Rioja on vuonna 1970 perustettu viinitalo. Talon ensimmäiset viinit pääsivät myyntiin vuonna 1975 ja niiden suosio oli niin suuri, että talon kellareiden kypsytyskapasiteettia jouduttiin lisäämään, jotta viinejä riittäisi ulkomaan markkinoillekin. Nuoresta iästään huolimatta El Coto on kasvanut vuosien aikana yhdeksi Riojan merkittävimmistä tuottajista ja kuuluu myös Espanjan suurimpien joukkoon. Talo tunnetaan etenkin DOCa Rioja punaviineistään, mutta valikoimasta löytyy myös valko- ja roseeviinejä. Talon viinejä myydään 50 maassa ympäri maailman.

Nykyisin El Coto on osa Barón de Ley yhtymää, johon kuuluvat mm. Barón de Ley, Finca Museum ja Bodegas Máximo viinitalot. El Coton kellareissa on noin 70 000 keskimäärin kolme vuotiasta tammitynnyriä ja tämä tynnyrimäärä on yksi maailman suurimmista. Viinitarhoja on yli 500 hehtaaria ja ne sijaitsevat Rioja Altan alueella. Viljeltävistä lajikkeista Tempranillo on tärkein, mutta myös Graciano, Garnacha (Grenache) ja Carignan viljelmiä löytyy.

Coto de Imaz Reserva on puhdas Tempranillo-lajikeviini ja siihen käytettävät rypäleet tulevat Rioja Altan alueelta. Käyminen tapahtuu terästankeissa, minkä jälkeen viini käy läpi 18 päivää kestävän malolaktisen käymisen. Kypsytys tapahtuu uusissa amerikkalaisissa 225 litran tammitynnyreissä ja vie vähintään 16 kuukauden ajan. Lopuksi ennen myyntiin laskua seuraa vähintään kolmen vuoden pullokypsytys.

Kaunis, syvän punainen houkutteleva väri taittuu violetin sävyihin ja vaalenee lasin reunoja kohti pinkkiin.

Tumman puhuva tuoksu on Riojan viineille tyypillisesti tamminen ja kypsän sävytteinen. Hedelmäinen puoli on tummaa ja tuo mieleen mustaherukat ja karhunvatukat sekä luumut ja viikunat. Siinä on paahteisia, mausteisia ja vaniljaisia piirteitä ja viinin saadessa ilmaa esiin nousee myös mukavan nahkaisia ja kuivatun hedelmäisiä vivahteita.

Keskitäyteläinen maku on pehmeä ja runsas. Tammi ja sen tuoma paahteisuus, mausteet ja vanilja ovat hyvässä tasapainossa hedelmäisyyden kanssa. Kielellä on etenkin tummia luumuja, mustaherukoita ja viikunaa. Myös tuoksun kuivatun hedelmäiset piirteet ovat läsnä kielellä. Tuntuvat, mutta miellyttävän pehmeät tanniinit ja kohtuullinen hapokkuus tuovat viinille hyvän rungon. Viipyilevä jälkivaikutelma on kuivakan tamminen ja vaniljainen sekä luumuinen, karhunvatukkainen ja karpaloinen.

Miellyttävä ja pehmeä, muttei mitenkään erikoinen Riojan reserva. Kehittynyt ja moniulotteinen tuoksu on vivahteikas ja hienostunut, mutta maku ei yllä aivan samalle tasolle. Hinta-laatusuhteeltaan viini on kuitenkin hyvä. Kelpo valinta liharuokien, kuten syksyn tummien pataruokien seuraan, mutta myös espanjalaisten juustojen kaveriksi.

Viini toimii hienosti grillatun kanan, maissin ja paprikan kanssa. Sen paahteiset ja mausteiset vivahteet sopivat hyvin grillatun kanan kanssa, mutta viini voisi toimia vieläkin paremmin runsaampien liharuokien seurassa. Viini viihtyy myös grillatun maissin ja paprikan kanssa. Oikein mainio grilliviini.


Kouluarvosana: 8+ Laadukas ja miellyttävä Riojan Reserva.
Hinta-laatusuhde: Hyvä - viinin on edullinen. 

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Báron de Ley GrupoEl Coto de Rioja, DOCa Rioja
Alue: Espanja, Rioja, Rioja Alta
Tyyli: Punaviini, Reserva
Rypäleet: Tempranillo (100%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 105 SEK (n. 11,18e) Systembolaget 23.7.2016

Samalta tuottajalta:
Báron de Ley Reserva 2010

perjantai 14. lokakuuta 2016

Cono Sur Reserva Especial Cabernet Sauvignon

Cono Sur Reserva Especial Cabernet Sauvignon 2014

Chileläiset viinitalot onnistuvat harvoin tekemään minkäänlaista vaikutusta edullisilla viineillään. Cono Sur onkin yksi harvoista chileläisistä tuottajista, joka onnistuu siinä edes silloin tällöin. Ja ei, en sano että Cono Surin viinitkään olisivat erityisen persoonallisia taikka mieleenjääviä, mutta erottuvat silloin tällöin positiivisesti muiden Chilen massatuotanto viinien seasta. 

Reserva Especial Cabernet Sauvignon valmistetaan nimensä mukaisesti pääosin Cabernet Sauvignon -lajikkeesta, jota viiniin käytetään vuosikerrasta riippuen noin 85-95 prosenttia. Lisänä käytetään pieniä määriä muita, vuosittain vaihtelevia lajikkeita, kuten Carmenère, Malbec, Merlot ja Syrah, jopa harvinainen Aspiran Bouchet mainitaan tuottajan sivuilla.

Rypäleet tulevat Maipon laaksosta, jossa maaperä on lietteistä ja kivikkoista. Päivät ovat lämpimiä ja yöt viileitä. Rypämehu saa maseroitua kuorien ja siementen kanssa ennen käymistä, jotta mehusta tulisi intensiivisen väristä ja aromeiltaan hedelmäistä. Tämän jälkeen viini sai kypsyä 11 kuukauden ajan ranskalaisissa tammitynnyreissä. 

Kauniin purppuranpunainen syvä väri rubiininpunaisin vivahtein. Väri vaalenee lasin reunoja kohti. 

Tuoksu on voimakas ja tumman sävytteinen. Pääroolin vievät paahteisen tammiset, mausteiset ja vaniljaiset vivahteet. Hedelmäinen puoli on esillä mustaherukoiden ja luumujen aromein, mutta lasista erottuu myös häivähdyksiä mansikoista. Alkoholin terävyys tuntuu selkeästi ja hieman turhankin pistävästi. 

Täyteläinen maku on roteva ja voimakas, melko tarkkaan tuoksua seuraileva. Tammisuus hallitsee tuoksun tapaan myös kielellä paahteisin, mausteisin ja vaniljaisin vivahtein. Lisäksi kielellä on mustaherukoita, kirsikoita ja luumuja. Keskimaun aikana kielellä vilahtaa myös hieman mustapippurisia ja maanläheisiä piirteitä. Viini on suutuntumaltaan melko uutteinen ja paksuhko. Tuntuvat ja voimakkaat, vielä hieman nuoruuden kireät tanniinit ja marjaisa hapokkuus tuovat kokonaisuuteen vankan rungon. Jälkivaikutelma on viipyilevä ja lämmittävä. Vaikka tammiset sävyt ovat edelleen selkeästi läsnä, saa myös hedelmäinen puoli hieman jalansijaa loppua kohden.

Reserva Especial Cabernet Sauvignon on täyteläinen ja voimakas viini, josta ei tosin moniulotteisuutta juurikaan löydy. Tammea ei ole tämän viinin kohdalla pahemmin säästelty ja se hallitsee liiaksi kokonaisuutta, jolloin tumman sävytteinen hedelmäisyys jää varjoon. Jälleen kerran joudun toteamaan, että samalla rahalla olisin saanut paremman viinin Euroopan suunnalta. Viini voisi toimia tuhdimpien, medium-kypsien liharuokien seurassa. 

Kouluarvosana: 8- Tuhti, mutta hieman rosoinen pihviviini.
Hinta-laatusuhde: Ok - hieman kallis.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Viña Cono Sur, Valle del Maipo
Alue: Chile, Central Valley, Maipo
Tyyli: Punaviini
Rypäleet: Cabernet Sauvignon (92%), Carmenère (3,5%), Syrah (2,5%), Merlot (2%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 10,98e Alko 16.9.2016

Samalta tuottajalta:

tiistai 11. lokakuuta 2016

Valkoviiniä Cava-lajikkeista: Torres San Valentin Parellada

Torres San Valentin Parellada 2015

Torres San Valentin Parellada on varmasti monelle tuttu valkoviini. Jos kyseinen viini ei sano mitään, on Miguel Torres varmaan kuitenkin tuttu tuottaja, myydäänhän tämän Espanjan suurimman viinintuottajan tuotoksia 140 maassa. Alkostakin löytyy lähes parikymmentä Torresin viiniä ja lisäksi  kymmenen Torresin chileläistä viiniä.

San Valentin Parellada valmistetaan nimensä mukaisesti Parellada lajikkeesta. Parellada on päärypäle Cavan valmistuksessa ja sen lisänä käytetään usein Macabeo ja Xarel.lo -lajikkeita. Tämä Alkosta löytyvä San Valentin on luomuviini, kun taas Torresin sivuilta löytyvä ei ja lisäksi tämä ei luomu versio saa Parelladan kaveriksi Garnacha Blanca (Grenache Blanc) -lajiketta. Käyminen vie 12 päivän ajan ja tapahtuu ruostumattomissa terästankeissa viileässä 15-16 asteen lämpötilassa, jolloin rypäleiden raikkaat aromit säilyvät. Viiniä ei varsinaisesti myöskään kypsytetä vaan se säilytetään hyvin viilennetyissä terästankeissa ja pullotetaan tilausten mukaan. 

Viini on kirkasta ja väriltään melko neutraalia, hyvin vaaleankeltaista vihrein häivähdyksin.

Tuoksu on melko aromaattinen ja runsas, kypsän sävytteinen hedelmäisyys nousee esiin persikan, päärynää ja sitruksien muodossa. Lisäksi tuoksusta erottuu aromaattisen kukkaisia ja makean mausteisia vivahteita. 

Puolimakea maku seurailee melko tarkasti tuoksun kypsän hedelmäisiä, kukkaisia ja makean mausteisia aromeita. Kielellä on päärynöitä, persikoita, keltaluumua ja sitruksia sekä hieman aprikoosia. Kohtuullinen hapokkuus tuo makeiden sävyjen keskelle mukavasti raikkautta ja tasapainoa, mutta ryhtiä ei juurikaan löydy. Viipyilevä jälkimaku on hieman alkua kuivemman oloinen jatkuen hedelmäisenä, hieman eksoottisempana ja aavistuksen mausteisena.

Torres San Valentin Parellada on tasapainoinen, keskihapokas ja puolimakea viini. Hapokkuus riittää tuomaan lempeän makeuden keskelle raikkautta ja vaikutelma onkin siltä osin tasapainoinen. Ryhdikkyyttä jäin kuitenkin kaipaamaan hieman lisää. Simppeli, mutta laadukas seurustelujuoma, mikäli hakusessa on hieman makeahko viini. Voisi toimia myös itämaisen keittiön antimien kaverina. Viini on hintaluokassaan oikein mainio pakkaus.

Kouluarvosana: 8- Helposti lähestyttävä tasapainoinen arkiviini vaikka seurusteluun.
Hinta-laatusuhde: Hyvä - viini on hintansa arvoinen.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Miguel Torres, DO Catalunya
Alue: Espanja, Katalonia
Tyyli: Valkoviini
Rypäleet: Parellada (100%)
Pullo: 0,75 l

perjantai 7. lokakuuta 2016

Syksyinen sienikeitto ja Nobleza Medium Dry Sherry

Nobleza Medium Dry Sherry

Williams & Humbert on viitalo, jolla on kohtuullisen pitkät perinteet viininvalmistuksesta. Sen perustivat Sir Alexander  Williams ja Arthur Humbert vuonna 1877. Sherryjen lisäksi tuottaja valmistaa mm. brandya, likööriä ja rommia sekä puna-, valko- ja roseeviinejä. Williams & Humbert valmistaa tämän Amontillado sherryn Altialle, joka vastaa puolestaan pullotus ja markkinointi puolesta. 

Sherryhän on kaikille tuttu espanjalainen väkevöity viini, joka tulee Lounais-Espanjasta Andalusian auringosta, Cádizin maakunnasta. Sherryt valmistetaan Palomino, Pedro Ximénez ja Moscatel -lajikkeista, joista ensimmäinen on eniten käytetty. Sherryt valmistetaan Solera-menetelmällä, eli  kypsytyksen yhteydessä eri vuosikerrat sekoittuvat. Rypälemehun annetaan ensin käydä loppuun asti kuivaksi valkoviiniksi. Tämän jälkeen viini voidaan varastoida sellaisenaan tai väkevöitynä vajaisiin tynnyreihin. Tynnyreissä viinin pinnalle muodostuu ohut hiivakukka ("viinin kukka"), joka suojaa viiniä hapettumiselta ja tuo samalla Sherrylle tyypillisen maun. Tämä hiivakukka, eli flor-kerros tarvitsee säilyäkseen alkoholia, happea ja ravinteita, joten vanhimpia tynnyreitä täytetään aina seuraavaksi vanhimmista tynnyreistä, kunnes uusimpiin lisätään tuoreinta viiniä. Tämä kypsytysmenetelmä on siis nimeltään Solera. Pullotukseen otetaan viiniä vanhimmista tynnyreistä, joita sitten täytellään seuraavaksi vanhimmista. 

Sherryä valmistetaan kuivista makeisiin. Fino on tyypillisesti erittäin kuivaa ja Manzanilla kuivaa ja ne ovat hieman samankaltaisia. Amontillado sherryt vaihtelevat kuivista puolikuiviin ja ne ovat usein aromeiltaan monipuolisempia ja voimakkaampia kuin täysin kuivat finot. Oloroso puolestaan väkevöity ja hapettumalla kypsynyt, tummempi tyyppi ja Palo Cortado hieman Oloroson ja Amontilladon tyylinen, mutta harvinaisempi tapaus. Makeita viinejä edustavat Pale Cream, Cream ja Pedro Ximenez Sherryt, joista kaikki ovat makeaita, mutta viimeinen aromikkaampi.

Nobleza Medium Dry Sherry on väriltään houkuttelevan kultaisen kuparista ja väri tuo mieleen myös hunajan.

Houkutteleva tuoksu on tiiviin aromaattinen. Siinä on tyylikkään paahteisia, pähkinäisiä ja mantelisia vivahteita sekä kypsän sävytteistä hedelmää, kuten viikunoita ja luumuja. Siinä on myös hieman jonkinlaisia maaperäisiä häivähdyksiä.

Lähes kuiva, kuivahko maku on paahteinen ja lämmittävä. Kielellä on kypsiä hedelmiä kuten aprikoosia ja viikunaa sekä häivähdys teetä. Tuoksun pähkinäiset aromit erottuvat hasselpähkinän, saksanpähkinän ja mantelin muodossa. Hapokkuus on runsasta ja tuo muuten melko kevyehkölle viinille ryhtiä ja pitää alkoholisuuden tunteen kurissa. Alkoholi tuntuukin lähinnä lämmittävänä loppua kohden. Jälkivaikutelma on suuta supistava, pähkinäinen ja kuivatun hedelmäinen, rusinainen ja taatelinen.

Nobleza Medium Dry Sherry on tuoksultaan miellyttävästi kehittynyt ja aromaattinen, mutta maku ei yllä aivan samalle tasolle. Makua ja aromia löytyy kyllä hyvin ja mukavan runsas hapokkuus tuo kokonaisuuteen hyvin tasapainoa. Lisäksi viini tuntuu samaan aikaan kevyehköltä, mutta alkoholin tuoma lämmittävä vaikutelma tuo kokonaisuuteen täyteläisyyden tunnetta. Yleisvaikutelmaltaan siis varsin mallikas Amontillado. Seurustelu käyttöön löytyy parempiakin vaihtoehtoja, mutta ruokapöydässä viini on kotonaan esimerkiksi tapasten tai syksyisten sienikeittojen kaverina.


Sherry ja sienikeitto muodostavat yhden klassisen viinin ja ruoan yhdistelmän. Sherryn pähkinäiset ja hedelmäiset sekä paahteiset ja maanläheiset vivahteet sopivat loistavasti yhteen sienikeiton makumaailman kanssa. Myös viinin hapokkuus ja hento makeus tuovat yhdistelmään tasapainoa. Yhdistelmä on kohtuullisen tasapainoinen, käsi kädessä kulkeva pari valjakko. Toimii.

Kouluarvosana: 8+ Laadukas ja tasapainoinen perussherry.
Hinta-laatusuhde: Hyvä - viini on hintansa arvoinen.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Bodegas Williams & Humbert, DO Jerez-Xérès-Sherry
Alue: Espanja, Andalusia, Cádiz, Jeréz
Tyyli: Väkevä viini, Sherry, Amontillado Sherry
Rypäleet: Palomino, Pedro Ximénez
Pullo: 0,75 l
Hinta: 11,59e Alko 1.10.2016

torstai 6. lokakuuta 2016

Brezeliä ja Spaten Oktoberfest-olutta

Spaten Oktoberfestbier

Toinen viikonloppuna maistamani Oktoberfestbier oli karvan verran ensimmäistä parempi, muttei silti mitenkään erityisen hyvä olut. Näitä hedelmäisiä ja runsaan maltaisia lagereita kitataan kaksi viikkoa kestävän Münchenin Oktoberfestin aikana jopa yli kuusi miljoonaa litraa ja ne tarjoillaan litran tuopeista. Mikäli hanaversiot ovat lämmetessään yhtä imeliä, kuin nämä kaksi pullotettua olutta, täytyy litran tuopin tyhjetä melko rivakkaa tahtia, ellei satu pitämään makeasta. 

Olut kaatuu lasiin runsaasti vaahdoten. Puhtaan valkoinen, tiivis ja pienikuplainen saippuavaahto laskeutuu hiljalleen noin parin sentin kerrokseksi oluen pinnalle. Olut on vaalean kullankeltaista ja kirkasta. Vaahto hiipuu hiljalleen jättäen vähäistä pitsiä.

Kohtuullisen raikas tuoksu on puhtaan maltainen ja viljainen. Siitä erottuu myös hieman hunajaisia ja hedelmäisiä aromeja. Humalointi tuntuu taustalla hennon ruohoisena. Juoman lämmetessä lasissa maltaisuus muuttuu makeamman sävytteiseksi, hieman karamelliseksi ja siirappiseksi.

Ensimaku on makeahkon karamellimaltainen, mutta tuoksun tapaan melko raikkaan oloinen. Kielellä on viljaa ja leipää, hieman hedelmää ja vaaleaa siirappia. Humalan katkero tuntuu todella miedosti taustalla hieman ruohoisena ja yrttisenä. Maku muuttuu oluen lämmetessä liiankin makeaksi. Lähes keskitäyteläinen olut on suutuntumaltaan paksuhko ja "rasvainen", kermaisen pehmeä. Hiilihappoja on kohtuullisen hyvin, mutta etenkin lämmetessään olut kaipaisi jotain raikastavaa ja keventävää tekijää. Lopussa ei ole mitään uutta, makeaa mallasta, siirappia ja hedelmää.

Ulkonäöltään tyypillinen lager, vaahtoa on vain runsaammin. Tuoksu on viileänä raikas ja makukin muuten oikein mainio, mutta oluen lämmetessä makeus korostuu liiaksi ja olut tuntuu siirappisen imelältä. Kun ei nappaa, niin ei nappaa. Turhan korkeasti hinnoiteltua bulkkikamaa. Brezelin kanssa olut sentään toimi paremmin kuin Löwenbräun Oktoberfestbier.

Nyt kun maistoin kahta perinteistä Oktoberfest-olutta, olen pettynyt. Molemmat maistuvat varmasti paremmalta paikan päällä Münchenissä litran tuopeista hörpittynä. Näin pulloversiona Löwenbräun ja Spatenin oluet eivät kuitenkaan vakuuta. Ensin mainittu sai lämmetessään kissanpissaisia aromeita ja makukin tuntui tunkkaiselta ja imelältä. Jälkimmäinen oli muuten ihan kelpo lager, mutta jälleen lämmetessään imeläksi muuttuva maku ei vakuuttanut. Teollista bulkkikamaa massoille.

Kouluarvosana: 7 Keskinkertainen, hieman tuhdimpi lager.
Hinta-laatusuhde: Huono - laatuisekseen kallis.

Jotain pientä infoa:

Alue: Saksa, Baijeri, München
Oluttyyppi: Lager, Oktoberfestbier
Maltaat: -
Humalat: -
Alkoholi: 5,9%
Pullo: 0,50 l
Hinta: 3,78e Alko (Kausituote) 1.10.2016

Samalta panimolta:
Franziskaner Hefe-Weissbier
Löwenbräu Oktoberfestbier

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Brezeliä ja Löwenbräun Oktoberfest olutta

Löwenbräu Oktoberfestbier

Saksan Münchenissa Theresienwiesenin alueella pidettävä Oktoberfest päättyi maanantaina. Kyseessähän on vuosittain järjestettävä suuri kansanjuhla, joka ajoittuu aina syys- ja lokakuun vaihteeseen. Oktoberfestin juuret yltävät yli 200 vuoden päähän, sillä kyseinen juhla järjestettiin ensimmäisen kerran Baijerin kruununprinssin häiden kunniaksi vuonna 1810. Tästä huolimatta Oktoberfestiä ei ole vietetty vielä 200 kertaa, sillä juhla on jouduttu perumaan vuosien saatossa yli parikymmentä kertaa erilaisten syiden, kuten ensimmäisen ja toisen maailmansodan vuoksi.

Alkujaan Oktoberfest oli hevoskilpailu ja tipaton tapahtuma, mutta myöhemmin oluen tarjoilu festarialueella kuitenkin sallittiin. Nykyisin juhla tunnetaankin olutfestivaalina, joka kerää vuosittain miljoonia kävijöitä. Juhla on siis muuttunut historiansa aikana urheilutapahtumasta olutfestariksi. Olut puolesta vastaavat kuusi vanhaa müncheniläis-panimoa; Augustiner, Paulaner, Spaten-Franziskaner, Löwenbräu, Hacker-Pschorr ja Hofbräu. Samankaltaisia juhlia järjestetään myös muualla Saksassa ja maailmalla, mutta Münchenin Oktoberfest on näistä tunnetuin. 

Löwenbräu Oktoberfestbier on väriltään vaaleahkon kullankeltaista ja kirkasta. Lasiin kaadettaessa olut vaahtoa kevyesti ja päälle muodostuva vaahtohattu on valkoista pienikuplaista saippuavaahtoa. Se laskeutuu nopeasti ohueksi kerrokseksi juoman pinnalle jättäen vähäistä pitsiä lasin reunoille.

Makeahkon maltainen ja viljainen tuoksu on melko neutraali ja tuo mieleen hunajaisia ja yrttisiä vivahteita. Lämmetessään esiin nousee hieman hedelmää ja epämiellyttävää kissanpissaa.

Ensimaku on tuhdin maltainen, hennon toffeinen ja aavistuksen paahteinenkin. Kielellä on viljaisia ja hennon hedelmäisiä, hieman sitrusmaisiakin vivahteita. Humalointi tuntuu kevyenä katkerona alusta loppuun tuoden mieleen katkerat yrtit ja kuivakan ruohon. Kielellä häivähtää myös hieman pähkinäisiä piirteitä. Keskitäyteläinen olut on aavistuksen tunkkainen ja jättää kielen hieman tahmaiseksi. Hiilihappoisuus on keskivertoa ja tuo edes hieman raikkauden tuntua. Jälkivaikutelma jatkuu samaan malliin kuivakan yrttisin ja ruohoisin sekä makean maltaisin vivahtein.

Ulkoasultaan olut ei juurikaan eroa perus lagereista, paitsi hieman runsaamman vaahtonsa puolesta. Tuoksukin on kevyehkö ja melko peruslagermainen, mutta tuhdin maltainen ja makeahkon sävytteinen. Maku seurailee tuoksun viitoittamalla tiellä ja yleisvaikutelmaltaan olut on hieman tunkkaisen oloinen ja lämmetessään puolessa välissä tuoppia alkaa makeus tuntumaan jo imelältä. Löwenbräu Oktoberfest ei siis vakuuta ja edullisempaan hintaan löytyy parempia lageroluita. Olut ei maistu edes brezelin kaverina.

Kouluarvosana: 7- Keskinkertainen, hieman tuhdimpi lager.
Hinta-laatusuhde: Huono - laatuisekseen kallis.

Jotain pientä infoa:

Alue: Saksa, Baijeri, München
Oluttyyppi: Lager, Oktoberfestbier
Maltaat: -
Humalat: -
Alkoholi: 6,1%
Pullo: 0,50
Hinta: 3,79e Alko (Kausituote) 1.10.2016

Samalta Panimolta:
Franziskaner Hefe-Weissbier
Spaten Oktoberfestbier

maanantai 3. lokakuuta 2016

Tyylikäs ja edullinen Nebbiolo: Fontanafredda Ebbio

Fontanafredda Ebbio Langhe Nebbiolo 2014

Piemonten jättiläisen, Fontanafreddan historia yltää yli 150 vuoden päähän aina vuoteen 1858. Sardinian kuningas Vittorio Emanuele II lahjoitti tuolloin tämän piemontelaisen tilan Rosa Vercellanalle, johon oli toivottomasti rakastunut. Kaupallisen viinintuotannon Barolon viinialueen sydämessä, Serralunga d'Albassa sijaitsevalla tilalla aloitti pariskunnan poika Emanuele Guerrieri vuonna 1878.

Eataly-ruokakauppaketjun omistaja Oscar Farinetti osti Fontanafreddan tilan vuonna 2008. Talolla on 85 hehtaaria viinitarhoja, jotka sijaitsevat 200-400 metrin korkeudessa Serralunga d'Alban, Diano d'Alban, Barolon ja Murisengon alueilla. Tarhoilla viljellään pääasiassa Nebbiolo, Barbera, Dolcetto ja Moscato -lajikkeita. Tämän lisäksi rypäleitä ostetaan kymmeniltä sopimusviljelijöiltä ja Fontanafredda onkin yli kahdeksan miljoonan pullon vuosituotannollaan yksi Piemonten merkittävimmistä viinintuottajista. 

Viiniin käytettävät rypäleet tulevat Nebbiolo-tarhoilta Langhen kukkuloilta. Valmistus tapahtuu perinteisin menetelmin - noin viikon kestävä käyminen terästankeissa kontrolloidussa 28 asteen lämpötilassa. Tämän jälkeen viini siirretään tammitynnyreihin kypsymään vähintään kahdeksan kuukauden ajaksi. Lopuksi viini saa levätä vielä kahden tai kolmen kuukauden ajan pulloissa ennen myyntiin laskua. 

Kaunis ja houkutteleva keskisyvä väri on hailakan punainen ja taittuu reunoja kohti kevyesti tiilen sävyihin.

Tuoksu on punaisen hedelmäinen, esiin nousee kirsikkaisia ja omenaisia sekä mansikkaisia ja vadelmaisia piirteitä. Siitä erottuu myös kukkia, kuten ruusuja ja hienoisia tammisia vivahteita, jotka tuntuvat lähinnä mausteisina, hennon paahteisina ja vaniljaisina vivahteina. 

Maku on melko täyteläinen ja pääosan kielellä vievät tuoksun punaiset hedelmät ja marjat, kuten kirsikat, omenat, vadelmat ja mansikat, joiden lisäksi löytyy luumua. Kieleltä löytyy myös kirsikkahilloa ja  tuoksussa vastaan tullutta kukkaisuutta, ruusuja ja orvokkeja. Kypsytyksen tuomat tammiset vivahteet ovat selkeästi läsnä, pysytellen kuitenkin hienosti sivuosassa mausteisin, hennon vaniljaisin ja aavistuksen tervaisin vivahtein. Tuntuvat, mutta kohtuullisen pehmeät tanniinit ja kirsikkainen hapokkuus tuovat viinille hienon selkärangan ja tanniinit saavat ikenet kuivahtamaan loppua kohden. Kielelle jää viipyilevä, kukkainen, kirsikkainen ja omenainen sekä mausteinen ja hennon savuinen sekä kanelin ja tervan mieleen tuova jälkivaikutelma.

Fontanafredda Ebbio on tyylikäs, erittäin maistuva ja maukas viini. Jo näin nuorena viinillä on hieman kehittynyneen oloinen tuoksu ja uskomattoman hienostunut ja moniulotteinen maku, joten muutaman vuoden kypsyttelyllä vastassa on todennäköisesti todella pehmeä ja harmoninen viini. Viinin voi siis juoda nyt, mutta runsaat tanniinit ja hapokkuus tarjoavat myös muutaman vuoden ikääntymispotentiaalin. Kokonaisuutena siis varsin pätevä pikku-Nebbiolo, joka on Piemonten kuninkaallisia Baroloja ja Barbarescoja nopeammin valmis nautittavaksi. Viini voisi toimia näin syksyllä tummien pataruokien, mutta myös pastojen ja juustojen seurassa. Systembolaget on hinnoitellut viinin todella edullisesti ja viini kuuluukin hintaluokkansa terävimpään kärkeen. Mikäli viiniä löytyy vielä seuraavalla ruotsin reissulla, on ehkä pakko ostaa pari pulloa varastoon.

Kouluarvosana: 9- Näin nuoreksi todella hieno ja moniulotteinen Nebbiolo
Hinta-laatusuhde: Erinomainen - viini on löytö.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Fontanafredda, DOC Langhe
Alue: Italia, Piemonte, Langhe
Tyyli: Punaviini
Rypäleet: Nebbiolo (100%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 105 SEK (n. 11,18e) Systembolaget 23.7.2016