Joulun viinit: Faustino I Gran Reserva

Faustino I Gran Reserva 2005

Bodegas Faustino on yksi Riojan alueen suurimmista viinintuottajista ja talon omistuksessa on yli 650 hehtaaria viinitarhoja. Talon historia yltää vuoteen 1861, mutta nimi Faustino otettiin käyttöön vasta vuonna 1957. Faustinon omistuksessa on myös kaksi muuta tilaa Riojassa sekä tilat La Manchan, Navarran ja Ribera del Dueron alueilla. Talon viinit lienevät monille tuttuja, löytyyhän niitä lähes jokaisesta monopolimme myymälästä. 

Faustino I Gran Reserva valmistetaan Rioja Alavesan alueella, talon omilla tarhoilla kasvaneista rypäleistä. Viinin pohjana on Tempranillo, joka saa seurakseen pienen määrän Graciano ja Mazuelo -lajikkeita. Kypsytys tapahtuu amerikkalaisissa ja ranskalaisissa tammitynnyreissä, joissa viini viettää vähintään kahden vuoden ajan, ennen yli kolmen vuoden pullokypsytystä. 

Intensiivinen ja syvä, kauniin rubiininpunainen väri häivähtää granaatinpunaiseen ja taittuu reunoilta hyvin hennosti orastavaan tiilen sävyihin. Runsas ja voimakas, hyvin monitahoinen ja hieman kehittynytkin tuoksu tarjoilee kypsää tummaa hedelmää, luumua ja kirsikkaa. Tammi on selkeästi läsnä, mutta hienosti osana kokonaisuutta dominoimatta liikaa; paahteisia ja mausteisia vivahteita, vienoa nahkaisuutta, vaniljaa ja ripaus kaakaota. Erottuupa siitä myös kuivattua hedelmää, etenkin viikunaa, taatelia ja kirsikkaa sekä hieman yrttejä ja hapankirsikkaa. 

Maku on kuiva ja hyvin ryhdikäs, runsas ja melko täyteläinen; kieleltä löytyy kypsää hedelmää, etenkin luumua ja kirsikkaa, mutta myös happamampaa tavaraa, kuten hapankirsikkaa ja karpaloa, paahteista ja mausteista tammea, vaniljaa, kevyttä nahkaa, ripaus maustepippuria, hieman neilikkaa, tupakkaa sekä yrttejä ja kevyttä aluskasvillisuutta, häivähdyksiä kuivatuista hedelmistä; viikunaa, luumua ja kirsikkaa. Suutuntuma on keskitäyteläistä hieman runsaampi, kuiva ja ryhdikäs, mitä kuivakat, mutta jo hieman pyöristyneet tanniinit ja eloisan punamarjainen hapokkuus tukevat. Viipyilevä jälkivaikutelma jatkuu kuivahkona ja kielelle jää mm. yrttejä, mausteita ja nahkaa sekä paahteisia vivahteita hedelmäisyyden väistyessä nopeasti.

I Gran Reserva ehti olla pitkään ostoslistallani ennen kuin pullon lopulta hankin. Nyt, kun viini on tullut maistettua, olisi sen voinut jättää hankkimattakin. Ensivaikutelma: ei pehmeimpiä, saatikka hienoimpia Riojan Gran Reserva-viinejä. Vaikka viini muuttuukin hiljalleen pehmeämmäksi ja vaikutelma on lopulta tasapainoinen, löytyy samalla rahalla ja edullisemmin parempia tuotteita Riojan alueelta; esim. Baron de Ley Reserva, Marqués de Riscal Reserva tai Viña Tondonia Reserva. Maksoin pullosta reilut 17 euroa, mikä tuntuu jo hieman hintavalta, puhumattakaan Alkon 27 euron hinnasta. Tämä viini voisi kuitenkin maistua tummien liharuokien kaverina.

Tällä kertaa lautaselta löytyi sipulipihvi ja yrttistä punaviinikastiketta. Takuu murea naudan ulkofilee medium-kypsänä toimii mainiosti viinin kanssa ja lihan proteiinit kesyttävät myös viinin tanniinit. Kastike viimeistelee yhdistelmän ja vaikutelma onkin kaikin puolin maukas ja tasapainoinen. Edullisemmin löytyy kuitenkin parempia vaihtoehtoja ja perinteisten jouluruokien kanssa tämä viini kannattaa unohtaa, mutta mikäli joulupöydästä löytyy esimerkiksi riistaa tai muita tummia liharuokia, voi tämäkin olla ihan kelpo vaihtoehto. 

Kouluarvosana: 8,5 Tuhti ja täyteläinen riojalainen.
Hinta-laatusuhde: 17,23e - Ok - samalla rahalla saa parempaakin.

Hinta-laatusuhde: 26,99e - Ryöstö - laatu ei vastaa hintaa.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja: Bodegas Faustino

Luokitus: DOCa Rioja

Alue: Espanja, Rioja, Rioja Alavesa

Tyyli: Punaviini, Gran Reserva

Rypäleet: Tempranillo 85%, Graciano 10%, Mazuelo 5%

Pullo: 0,75 l

Hinta: 17,23e (16,95e + toimituskulut n. 0,28e) eräs nettikauppa 2.10.2018 (Alko 26,99e)

Samalta tuottajalta:
Faustino Crianza 2013
Faustino V Reserva 2011

Livio Pavese Barbera del Monferrato

Livio Pavese Barbera del Monferrato 2010

Nyt vuoron saa Systembolagetista yli vuosi sitten mukaan tarttunut Barbera. Monferraton kaupungissa Piemontessa sijaitseva Livio Pavese on viinintuottaja, josta oli hyvin vaikea löytää tietoa. En löytänyt tuottajan omia sivuja, mutta muualta netistä irtosi kuitenkin jotain infoa. Pavesen perheellä on pitkät perinteet viinien parissa, mutta perheen jäsenistä löytyy myös Astin kaupungin itsenäistymiseen 1200-luvulla vaikuttaneita henkilöitä, opettajia ja Monferraton pormestareita. Talolla on 21 hehtaaria viinitarhoja ja sen vuosituotanto on noin 250 000 pulloa viiniä, josta valtaosa menee vientiin. 

Melko syvän punainen, kirkas ja kaikin puolin puhdas väri alkaa taittumaan reunoilta jo aavistuksen kehittyneemmän tiilenpunaiseen. 

Houkutteleva tuoksu on runsas ja tasapainoinen. Siinä on punaista hedelmää, etenkin kirsikkaa ja luumua, kukkia sekä taaempaa erottuvaa tuoreempaa vadelmaa ja herukkaa. Tammi pysyttelee hennolla otteella taustalla ja tarjoilee miellyttävää, hieman makeahkoa mausteisuutta, tupakkaa ja nahkaa, minkä lisäksi siitä erottuu häivähdys tummaa suklaata ja aavistus tallia.

Melko täyteläinen ja ryhdikäs maku on kypsän sävyinen ja tuo mieleen kypsät tummat hedelmät, luumun ja mustan kirsikan, mutta häivähtääpä joukossa myös punaista omenaa. Tammi on läsnä tuoksua selkeämmin kielellä tarjoillen mausteisia, neilikkaisia ja pippurisia sekä miellyttävän paahteisia vivahteita, hieman nahkaa ja tupakkaa sekä tallisuutta. Keskimaun puolella kielellä käy myös ruusun, laventelin ja orvokin mieleen tuovaa kukkaisuutta. Barberaksi runsaat, pehmeiksi pyöristyneet tanniinit ja hyvin terhakka hapokkuus tekevät viinistä varsin ryhdikkään ja tukevan, mitä korkea alkoholipitoisuuskin korostaa. Jälkivaikutelma on pitkään viipyilevä ja tasapainoinen, paahteinen, nahkainen ja mausteinen, neilikkaisen pippurinen ja häivähtääpä lopussa myös laakerinlehteä.

Livio Pavese Barbera del Monferrato on reilun kympin viiniksi todella vivahteikas ja moniulotteinen, jännittävä ja rustiikkinen tapaus. Viini tuntuu osin hyvin nuorelta, mutta ikä tuo kokonaisuuteen myös kehittyneempää aromikkuutta. Tanniinit ovat tammikypsytyksen myötä varsin tuntuvia, mutta pehmeitä. Viinin hinta-laatusuhde oli Systembolagetissa erinomainen - Alkon reilun kympin Barberat eivät yllä edes lähelle samaa tasoa. Viini on erinomainen yleisviini liharuokien seuraan.

Tämän viinin kanssa kokeilin valkosipulilla ja yrteillä marinoitua lampaan ulkofileetä, sienillä ja pekonilla höystettyä perunapaistosta ja kahvikastiketta. Viini maistuu erinomaiesti roseen lampaanfileen kaverina ja kahvikastike kruunaa kokonaisuuden. Myös perunapaistos maistuu viinin kanssa, hyvin miellyttävä ja tasapainoinen viinin ja ruoan yhdistelmä. Ruoan yrttiset ja valkosipuliset sävyt harovat hieman vastaan, mutteivat kuitenkaan häiritsevästi.

Kouluarvosana: 8,5 Mielenkiintoinen, erilainen Barbera hintaluokassaan.
Hinta-laatusuhde: Erinomainen - edullinen.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Livio Pavese, DOC Barbera del Monferrato

Alue: Italia, Piemonte, Treville, Monferrato

Tyyli: Punaviini

Rypäleet: Barbera 100%

Pullo: 0,75 l

Hinta: 109 SEK (n. 11,32e) Systembolaget 3.12.2016

Viiniä ja lammasta: Tsantali Maronia Mavroudi

Tsantali Maronia Mavroudi 2010

Evangelos Tsantalis on yli 120-vuotisella historiallaan yksi Kreikan vanhimpia viinintuottajia. Tsantalin perhe viljelee viiniä viidellä alueella Pohjois-Kreikassa sekä Santorinin saaristossa etelässä ja kuuluu Kreikan suurimpien tuottajien joukkoon. Talon vuosituotanto on lähes 9 miljoonan pulloa viiniä ja vajaat pari miljoonaa pulloa tisleitä, kuten Ouzoa. Tsantalin tuotteista yli puolet menee vientiin ja tuottajan osuus Kreikan viininviennissä on yli 30 prosenttia. Hieman enemmän tuottajasta löytyy täältä.

Nyt vuorossa on viini, joka valmistetaan hieman harvinaisemmasta lajikkeesta, Mavroudista. Rypäleet kerätään käsin ja viini valmistetaan perinteisin menetelmin. Käyminen kestää 8-10 päivän ajan ja viini käy läpi myös malolaktisen käymisen. Viiniä kypsytetään 8 kuukauden ajan ranskalaisissa 300 litran tammitynnyreissä, joista neljäsosa on uusia ja loput kerran tai kahdesti käytettyjä. Lopuksi viiniä kypsytetään vähintään neljän kuukauden ajan pullossa ennen myyntiin laskua.

Kaunis, keskisyvä rubiininpunainen väri vaalenee lasin reunoja kohti oranssinpunaisen kautta pinkin sävyihin.

Tuoksu on hyvin runsas ja intensiivisen hedelmäinen. Esiin nousee runsaasti tummia, kypsiä kirsikoita ja karhunvatukkaa sekä hieman kuivatun hedelmäisiä, viikunaisia ja taatelisia vivahteita. Siinä on myös hyvin makean sävytteistä mausteisuutta sekä hieman soraista ja turpeista maaperäisyyttä.

Keskitäyteläinen maku on kypsän hedelmäinen ja melko makean sävytteinen. Kielellä on kypsiä ja kypsennettyjä hedelmiä, maraschinokirsikkaa, luumua ja karhunvatukkaa, mutta myös hieman happamampaa punaherukkaa ja puolukkaa. Myös tuoksun makea mausteisuus on selkeästi läsnä ja tuo mieleen vaniljan ja maustepippurin. Häivähtääpä taustalla myös hieman maitosuklaata, mantelia ja kuivakkaa yrttisyyttä sekä hieman tomuista ja aluskasvillista maaperäisyyttä. Pyöreät tanniinit tuovat viiniin sopivasti tukevuutta ja saavat suun kuivumaan loppua kohden yhdessä punamarjaisen hapokkuuden kanssa, joka tuo myös ryhtiä ja tasapainoa makeuden keskelle. Jälkimaku on viipyilevä ja kielellä on kuivakan yrttisiä ja tomuisen maaperäisiä vivahteita sekä tummaa hedelmää. 

Tsantali Maronia Mavroudi on makean sävytteinen ja herkullinen, mutta tasapainoinen ja persoonallinen viini. Hienosti konsentroitunut paketti hedelmää, tammea ja maaperäisyyttä. Vaikken yleensä makeahkoista punkuista pidäkään, tuntuu tämä kielellä miellyttävältä ja ruoan kanssa viini voisi olla lähellä täydellistä. Se voisi olla hyvä pari grilliruoan ja kreikkalaisten liharuokien kanssa.

Viini sai seurakseen yrteillä marinoitua lampaanfileetä, hunajaisia uunijuureksia ja punaviinikastiketta. Punertavaksi jäänyt lammas tasapainottaa viinin makeutta ja viinin yrttiset ja maaperäiset aromit sopivat hienosti lihan makuihin. Myös kastike sopii kuvaan, mutta jälleen kerran juurekset ovat se kompastuskivi, joka pilaa kokonaisuuden. Liha, kastike ja viini kuitenkin toimivat keskenään hyvin.

Kouluarvosana: 8+ Luonteikas ja persoonallinen, makeahko punaviini.

Hinta-laatusuhde: Hyvä - viini on hintansa arvoinen. 

Tuottaja ja luokitus: Evangelos Tsantalis, PGI Ismaros

Alue: Kreikka, Thraki, Ismaros, Maronia

Tyyli: Punaviini
Rypäleet: Mavroudi (100%)
Pullo: 0,75 l

Hinta: 12,99e Alko 24.2.2017

Samalta tuottajalta:

Agathon Limnio Cabernet Sauvignon 2012

Luomuviiniä ja lammasta: Gemtree Cinnabar GSM

Gemtree Cinnabar GSM 2015

Systembolagetista mukaan tarttunut Cinnabar GSM on luomupunkku, joka tulee Etelä-Australian McLaren Valen alueelta. Perheomisteinen Gemtree Wines on Paul ja Jill Butteryn 1980-luvun alussa perustama viinitalo. Gemtree omistaa noin 130 hehtaaria viinitarhoja, joita viljellään luonnonmukaisesti ja talo saikin luomusertifikaatin vuonna 2011.

Viiniin käytettävät Grenache, Shiraz ja Mourvèdre rypäleet kerätään palsta kerrallaan niiden saavutettua optimaalisen kypsyyden. Käyminen kuorten kanssa vie 12 päivän ajan, minkä jälkeen kuoret poistetaan ja viini siirretään tammitynnyreihin kypsymään sakan kanssa kahdeksan kuukauden ajaksi. Tämän jälkeen lopullinen viini sekoitetaan. 

Melko syvän sinipunainen väri vaalenee lasin reunoja kohti kirsikanpunaisiin sävyihin. 

Tumman sävytteinen ja mehevän hedelmäinen tuoksu tuo etäisesti mieleen Etelä-Rhônen. Siinä on makeita metsämarjoja, kuten karhunvatukkaa, vadelmaa ja mustikkaa sekä pienemmissä määrin kirsikkaa ja luumua. Hedelmäisyyden alta paljastuu myös mausteisia ja yrttisiä vivahteita sekä hienoista lihaisuutta, hieman paahteista tammea ja suklaata. 

Keskitäyteläinen, samettisen pehmeä ja hyvin mehukas, tumman hedelmäinen maku. Kielellä on tuoksun tapaan makeita metsämarjoja, vadelmaa, mustikkaa ja karhunvatukkaa sekä tummaa luumua ja kirsikkaa. Hedelmävetoista siis, mutta erottuupa kieleltä myös paahteista tammea, hieman makean sävytteistä mausteisuutta, vaniljaa ja lakritsaa sekä pippurisia ja yrttisiä häivähdyksiä sekä taustalla häivähtäviä mentholisia vivahteita. Pehmeät tanniinit ja marjaisa hapokkuus tuovat tasapainon makeuden keskelle ja viinin runko on riittävä. Keskipitkä jälkimaku on kypsän hedelmäinen, hieman valkopippurinen ja tuo mieleen menthol savukkeet ja kypsät luumut kuivahtaen loppua kohden.

Cinnabar GSM on makeahko, mehevä ja hilloinen, hieman yksinkertainen ja persoonaton viini. Siinä on kuitenkin riittävästi runkoa, mutta itselleni mehevä hedelmäisyys on kuitenkin hieman liikaa. Uuden maailman viinien ystäville se voisi kuitenkin toimia. Cinnabar maistuu sellaisenaan, grillatun kanan tai possun kaverina, miksei myös muut kevyemmät liharuoat. Samalla rahalla saa kuitenkin myös parempia viinejä.

Aurajuustolla kuorrutettu lampaan ulkofileepihvi pippurikermakastikkeen ja uunijuuresten kanssa maistui ihan hyvin viinin kanssa. Etenkin lammas ja kastike toimivat hyvin yhteen, mutta uunijuurekset saavat viinin tuntumaan rosoiselta. Toisaalta viinin makeus tasapainottuu samalla. 

Kouluarvosana: 8- Mehukas ja maukas GSM, jotain jää kuitenkin puuttumaan.

Hinta-laatusuhde: Heikko - viini on hieman kallis.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Gemtree Vineyards
Alue: Australia, Etelä-Australia, McLaren Vale
Tyyli: Punaviini, GSM
Rypäleet: Grenache (40%), Shiraz (33%), Mourvèdre (27%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 129 SEK (n. 13,40e) Systembolaget 3.12.2016

Samalta tuottajalta:
Gemstone Petit Verdot 2012

Bordeaux-punkku ja lampaanfilee: Château Bonnin Pichon

Château Bonnin Pichon Grande Réserve 2009

Olen kirjoittanut kerran aikaisemminkin Château Bonnin Pichon -viinistä, mutta silloin kyseessä oli tuoreempi vuosikerta. Nyt vuorossa on lahjaksi saatu vanhempi vuosikerta. En jaarittele tuottajasta sen enempää, mutta mikäli Productan tarina kiinnostaa löytyy siitä enemmän täältä. 

Syvän purppuranpunainen väri kääntyy lasin reunoja kohti kehittyneempiin tiilenpunaisiin sävyihin.

Tuoksu on runsas ja tumman sävytteinen, kypsän hedelmäinen, etenkin luumuinen ja mustaherukkainen. Hedelmäisyyden alta löytyy myös tammen tuomaa paahteisuutta ja aavistus grafiittia. Häivähtääpä taustalla myös hieman kaakaota ja tummaa suklaata sekä hentoa nahkaisuutta, kuivattua viikunaa ja hieman tomuista maata.

Täyteläinen maku on hieman kehittyneen oloinen, kypsän ja kuivatun hedelmäinen tuoden mieleen viikunat ja luumut sekä Cabernetille tyypillisen mustaherukan. Tammi on läsnä hienosti integroituneena, hienostuneen paahteisena ja setrin muodossa. Kieleltä löytyy myös lyijykynää sekä hienoista lihaisuutta. Suutuntuma on melko tukeva ja samettisen pehmeiksi pyöristyneet tanniinit tuovat viinille hyvin runkoa. Hedelmäinen hapokkuus tuo puolestaan ryhtiä ja yhdessä ne saavat suun kuivahtamaan loppua kohden ikeniä myöten, mutta tämä ei tunnu häiritsevältä. Jälkivaikutelma on viipyilevä ja lämmittävä, kielellä on kypsiä hedelmiä, hieman mausteita ja nahkaa, yrttisiä häivähdyksiä sekä kivikkoista ja tomuista maaperäisyyttä.

Vuoden 2009 Bonnin Pichon on hienosti kehittynyt, uskomattoman pehmeä ja tasapainoinen viini. Se maistuu herkulliselta ilman ruokaakin, toisin kuin aikaisemmin maistamani vuosikerta 2011, joka tuntui sellaisenaan turhan tiukalta. Sain tämän pullon lahjaksi siskoltani ja Alkossa tuoreempi vuosikerta kustantaa 15 euroa, mihin hintaan tämä viini on edullinen. Vaikka viini maistuukin hyvin sellaisenaan, on se myös erinomainen ruokaviini. Se toimii hyvin medium-kypsien tummien liharuokien kaverina naudasta riistaan ja paistista pihviin, mutta lisukkeisiin kannattaa myös kiinnittää huomiota.

Lautasella oli tällä kertaa yrteillä marinoitua lampaan ulkofileetä, punaviinikastiketta ja uunijuureksia. Viini toimii erinomaisesti roseen lampaan kanssa, sen tanniinit pehmenevät entisestään ja hapokkuus tasapainottuu mukavasti, eikä viini kuivaa suuta enää lainkaan. Myös punaviinikastike sopii yhdistelmään, mutta uunijuurekset saavat viinin tuntumaan turhan rouhealta, eivätkä sovi mukaan kuvioihin.

Kouluarvosana: 9- Hienosti kehittynyt Bordeaux-viini.
Hinta-laatusuhde: Erinomainen - 15 euron hintaluokassa Alkon parhaita Bordeaux-viinejä.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Producta Vignobles, Château Bonnin Pichon, AOC Lussac Saint-Émilion

Alue: Ranska, Bordeaux, Libournais, Lussac Saint-Émilion

Tyyli: Punaviini

Rypäleet: Merlot, Cabernet Franc, Cabernet Sauvignon

Pullo: 0,75 l

Hinta: Lahjapullo - 14,95e Alko (Vuosikerta 2012)

Samalta tuottajalta:

Château Bonnin Pichon Grande Réserve 2011

Grillattu T-Luupihvi ja punaviini: Hahn GSM

Hahn GSM 2014

Kalifornialainen Hahn Family Wines on Monterey Countyn alueella sijaitseva perheomisteinen viinitalo. Sen tarina alkaa vuodesta 1979, jolloin Nicolas Hahn osti yhdessä vaimonsa Gabyn kanssa ensimmäiset viinitarhansa Santa Lucia Highlandin alueelta. Talon ensimmäiset viinit valmistuivat vuotta myöhemmin. Nykyisin taloa johtaa Nicolasin ja Gabyn poika, Philip ja talo omistaa yli 400 hehtaaria viinitarhoja.

Inspiraatio Hahn GSM -viiniin on löytynyt Ranskasta Rhônen laaksosta, jonka klassisesta rypälesekoitteesta viini on valmistettu. Siihen käytettävät Grenache, Syrah ja Mourvèdre rypäleet tulevat Arroyo Secon, Santa Lucia Highlandsin ja Paso Roblesin alueilta Kalifornian Keskirannikolta. Viini valmistetaan terästankeissa, joissa se myös kypsyy ensimmäiset neljä kuukautta. Tämän jälkeen viini siirretään tammitynnyreihin (40% uusia), joissa se kypsyi noin vuoden ajan  ja lopuksi se sai kypsyä vielä puolisen vuotta pulloissa. 

Viini on väriltään kauniin ja syvän rubiininpunainen, kääntyen lasin reunoja kohti kirsikanpunaisen kautta pinkin sävyihin.

Tuoksu on hyvin runsas ja voimakas, mutta lempeä ja miellyttävä. Siinä on makeaa mausteisuutta, kevyen tammisia ja paahteisia vivahteita sekä tummaa hedelmää, mustikkaa, kirsikkaa ja luumua. Taaempaa erottuu myös punaisia puutarhamarjoja, kuten vadelmia ja mansikoita. Lisäksi taustalla on hieman valkopippuria, muskottipähkinää ja savuisuutta. 

Täyteläinen maku on tuoksun tapaan mausteinen, mutta tammiset ja paahteiset piirteet ovat kevyempiä. Kielellä on meheviä hedelmiä, kuten karhunvatukoita, mustikoita ja kypsiä kirsikoita sekä mansikkaa ja vadelmaa. Lisäksi siitä erottuu hieman pippuria, lakritsaa ja muskottipähkinää sekä hieman kuivakkaa maaperäisyyttä. Viinin tanniinit tuovat kokonaisuuteen mukavasti runkoa ja purevaa otetta mehevän hedelmäisten makujen keskelle hapokkuuden tarjotessa hyvän ryhdin. Jälkimaku on viipyilevä, makeahkon mausteinen ja yrttinen, mehukkaan hedelmäinen ja aavistuksen mentholinen.

Kokonaisuutena Hahn GSM on laadukas ja onnistunut, tasapainoinen ja hienostunut viini. Edulliset jenkkiviinit ovat usein mehevän hedelmäisiä, hyvin yksinkertaisia ja helposti juotavia. Tässäkin on kyllä mehevää hedelmää, mutta myös luonnetta löytyy riittämiin. Viini on ehdottomasti hintansa arvoinen, mitä Alkon hinnoitteluun tulee. Tämä viini maistuu sellaisenaan, mutta myös monipuolisesti erilaisten liharuokien kaverina.

Koska kyseessä oli viini Kalifornian auringon alta, pääsi se näyttämään kyntensä grillatun t-luupihvin  pihvin kaverina. Hyvä lihahan ei kastiketta kaipaa, mutta pitihän lautaselle jotain väriä saada, joten grillasin kylkeen pari parsaa. Pihvi ja viini muodostavat hyvin herkullisen ja miellyttävän parin ja etenkin viinin mehevä hedelmäisyys sopii lihan makuun ja savuiset häivähdyksen grillin tuomiin makuihin. Rosee liha pehmentää viinin muutenkin jo melko pehmeät tanniinit, eikä viini säikähdä edes parsan läsnäolosta, sillä mikään tanniinipommi ei kyseessä ole. Erinomainen yhdistelmä, suosittelen!

Kouluarvosana: 9 Runsas ja tasapainoinen GSM Amerikan malliin.
Hinta-laatusuhde: Hyvä - viini on hintansa arvoinen.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Hahn Family Wines
Alue: Yhdysvallat, California, Central Coast, Monterey
Tyyli: Punaviini
Rypäleet: Grenache (65%), Syrah (31%), Mourvèdre (4%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 17,99e Alko 7.6.2017

Pääsiäisen viinit: Rovero Barbera d'Asti Sanpansè

Rovero Barbera d'Asti Sanpansè 2013

Riojan ja Australian viinien sekä parin kotimaisen oluen jälkeen seuraava pääsiäisen viinivinkki tulee Italiasta. Rovero on melko pieni viinintuottaja Piemonten alueelta Italiasta. Taloa pyörittävät veljekset ovat neljännen sukupolven viininviljelijöitä ja Roveron historia yltää 1800-luvun loppuun. Rovero tuottaa mm. grappaa ja muita väkeviä alkoholijuomia, kuten brändyä ja itse viinitila sai alkunsa ilmeisesti vasta 1980 luvulla.

Rovero hoitaa viljelyn luonnonmukaisesti ja valtaosa tuottajan viinintuotannosta on ilmeisesti Barbera d'Astia. Tähän viiniin käytettävät rypäleet tulevat kukkuloilla sijaitsevalta viiden hehtaarin tarhalta. Käyminen tapahtuu terästankeissa ja vie noin kymmenen päivän ajan. Tämän jälkeen viiniä kypsytetään seuraavaan kevääseen, eli noin puolen vuoden ajan. 30 prosenttia viinistä kypsyy suurissa slavonialaisissa tammisammioissa ja loput varastoidaan terästankkeihin. Lopuksi viinit sekoitetaan ja viini pullotetana ilman suodatusta ja kirkastusta.

Viini on väriltään syvän purppuranpunaista ja lasin reunoilla häivähtää hieman kirsikanpunaisia sävyjä.

Tuoksu on intensiivisen hedelmäinen ja marjaisa, tumman luumuinen ja kirsikkainen, mustikkainen ja vadelmainen. Siitä erottuu myös miellyttäviä kevyen mausteisia vivahteita, kuten pippuria ja laakerinlehtiä sekä paahteisen tammisia ja nahkaisia sävyjä ja mehevää mustaa multaa.

Melko täyteläinen maku on lajikkeelle tyypillisesti varsin hapokas ja kieleltä löytyy mehevää tumman sävytteistä hedelmää, etenkin kirsikkaa ja luumua sekä punaista marjaisuutta, kuten kypsää puolukkaa ja kirpeää karpaloa. Tammi erottuu paahteisena ja mausteisena tuoden mieleen pippurin ja laakerinlehden sekä hieman nahkaisia ja tallisia sävyjä, minkä lisäksi kielellä on mehevää mustaa multaisuutta. Pirteä marjaisa hapokkuus on varsin terhakkaa ja tanniinitkin Barberaksi varsin runsaat ja yhdessä ne saavatkin suun kuivumaan ikeniä myöten etenkin maun loppupuolella. Vaikutelma on varsin ryhdikäs ja eloisa. Jälkimaku on kohtuullisen pitkä, hapankirsikkainen ja hieman lääkeyrttinen, kevyen paahteinen ja mausteinen.

Viini on hieman levoton ja kireän oloinen, hapokkuus tuntuu turhankin runsaalta ja tanniinit hieman kireiltä. Tuoksu ja maku ovat melko hedelmävetoisia, mutta viini tarjoilee mukavasti myös muita vivahteita. Viini on varsin ryhdikkään oloinen, kiitos marjaisan hapokkuuden ja täyteläisyyttäkin löytyy ihan mukavasti. Se voisikin toimia hyvin hapokkaiden ruokien kanssa, etenkin tomattipohjaisten pastakastikkeiden, kuten bolognesen seurassa. Sellaisenaan viini on omaan makuuni kuitenkin liian hapokas tapaus.

Viini sai tälläkertaa seurakseen valkosipulilla ja yrteillä marinoitua lampaanfileetä, sienillä ja pekonilla höystettyä perunapaistosta ja kahvikastiketta. Yhdistelmä on lempeä ja tasapainoinen, herkullinen ja oikein toimiva. Viinin hapokkuus pehmenee, tanniinit eivät tunnu enää kireiltä - rosee liha tekee tehtävänsä. Punaviinipohjainen kahvikastike sopii myös hyvin viinin seuraan ja viinistä nousee esiin selkeämmin mausteisia sävyjä. Kaikinpuolin tasapainoinen ja miellyttävä ruoan ja viinin yhdistelmä. Roveron Barbera d'Asti on selkeästi ruokaviini. 

Kouluarvosana: 8 Ryhdikäs ja hieman rosoinen viini.
Hinta-laatusuhde: Melko hyvä - viini on hieman hintava

Jotain pientä infoa: 

Tuottaja ja luokitus: Rovero, DOCG Barbera d'Asti

Alue: Italia, Piemonte, Monferrato, Asti

Tyyli: Punaviini

Rypäleet: Barbera (100%)

Pullo: 0,75 l

Hinta: 11,79e Alko 3.11.2016

Pääsiäisen viinit: Nugan Estate Durif

Nugan Estate Manuka Grove Vineyard Durif 2013

Faustinon Crianzan ja V Reservan jälkeen hypätään Australian suuntaan katsomaan, millaisia lammas viinejä maalla on tarjota pääsiäispöytään perinteisten Shiraz-viinien lisäksi.

Nugan Group on espanjalaisen siirtolaisen, Alf Nuganin vuonna 1940 Australian New South Walesin Griffith'ssä perustama, alkujaan hedelmien ja vihannesten pakkaamiseen keskittynyt perheyritys. Myöhemmin yritys aloitti mehujen ja oliiviöljyn tuotannon sekä massiivisen viennin Aasian maihin ja näin Nugan Groupista kasvoi vuosien saatossa yksi Australian menestyneimmistä maatalousalan yrityksistä.

Yritys aloitti 1990-luvulla viinitarhojen istuttamiset ja investoi viinibisnekseen. Aluksi rypäleet myytiin sellaisenaan eteenpäin, mutta lopulta viinejä alettiin valmistamaan itse. Nykysin Nugan Estate omistaa lähes 600 hehtaaria viinitarhoja, jotka levittäytyvät King Valleyn alueelle Victoriaan, McLaren Valen alueelle Etelä-Australiaan ja Riverinan alueelle New South Walesiin. Lisäksi yritys ostaa rypäleitä Coonawarran alueelta.

Nugan Estate Durif valmistetaan nimensä mukaisesti Durif-lajikkeesta, joka tunnetaan myös niemellä Petite Sirah. Se on Ranskassa 1800-luvun lopussa todennäköisesti Syrahista ja Peloursinista risteytetty lajike. Se tuottaa melko hapokkaita ja tanniinisia viinejä, joista voi löytää etenkin tummia hedelmiä, suklaata ja pippureita ja joskus myös lakritsaisia ja yrttisiä sävyjä. Nykyisin sitä viljellään erityisesti Kaliforniassa ja Australiassa. Yhdysvalloissa Petite Sirahia käytetään useimmiten edullisissa sekoiteviineissä ja pienissä määrin tuomaan lisäväriä ja tanniineja mm. Zinfandel-viineihin. 

Tähän viiniin käytettävät rypäleet tulevat lämpimistä ja kuivista olosuhteista talon Manuka Grove -viinitarhalta Handwoodista Riverinasta, jossa perheen koti ja yrityksen pääkonttorikin sijaitsevat. Käyminen tapahtuu amerikkalaisessa tammessa, minkä jälkeen viiniä kypsytetään 24 kuukauden ajan uusissa ja käytetyissä amerikkalaisissa ja ranskalaisissa tammitynnyreissä. Lopuksi viinit sekoitetaan ja pullotetaan.

Tumman sävytteinen, syvän purppuranpunainen väri vaalenee lasin reunoja kohti hieman rubiininpunaisiin sävyihin. Viini on osin utuista, mutta kirkasta. Lasin reunoille muodostuu paksuja, raskaita kyyneleitä, jotka kielivät korkeasta alkoholipitoisuudesta (15%).

Tuoksu on heti avaamisen jälkeen tumman sävytteinen, hedelmäinen ja mausteinen. Viinin saadessa ilmaa, tuoksu avautuu pehmeämpänä ja moniulotteisempana - tammi on selkeästi esillä mausteisina ja vaniljaisina vivahteina sekä miellyttävänä paahteisuutena ja kypsytyksen korostamina suklaisina sävyinä, jopa hennon nahkaisena. Siitä erottuu myös yrttisiä vivahteita, kuten hieman eukalyptusta ja runsain mitoin minttua. Hedelmäinen puoli on esillä tumman sävytteisenä ja tuo mieleen kypsät luumut, kirsikat ja karhunvatukat. Taustalla erottuu myös kuivattuja hedelmiä, häivähdyksiä kukista, hieman pippuria ja tähtianista sekä alkoholin poltetta.

Täyteläinen maku on kypsän ja tumman hedelmäinen, luumuinen, kirsikkainen ja karhunvatukkainen, boysenmarjainen ja mustaherukkainen, minkä lisäksi kielellä on hentoa aussityylistä hilloisuutta. Kypsytyksen tuomat paahteisen tammiset, mausteiset ja kevyen savuiset vivahteet sekä yrttiset, minttuiset ja eukalyptuksiset piirteet luovat viinistä moniulotteisen ja tasapainoisen. Erottuupa taustalla myös hentoa suklaisuutta. Hyvä, hedelmäinen hapokkuus ja voimakkaat, mutta kohtuu pehmeät tanniinit tekevät viinin rungosta rotevan ja erittäin tukevan. Ne saavat myös suun kuivumaan hieman ja lopulta veden nousemaan kielelle. Jälkivaikutelma on viipyilevä ja mukavan lämmittävä, tumman hedelmäinen, kevyen paahteinen ja tumman kaakaoinen. 

Nugan Estate Durif on tasapainoinen, runsas arominen ja moniulotteinen viini, mutta vaatii hieman kärsivällisyyttä avautuakseen täyteen loistoonsa, eli viini kannattaa kaataa karahviin hyvissä ajoin ennen tarjoilua. Viinissä on hieman aussityylistä hilloisuutta ja tammi on selkeässä roolissa, mutta molemmat riittävän hillittyinä, joten vaikutelma ei ole liian hilloinen taikka liiallisen tamminen. Voimakkaat tanniinit ja hedelmäinen hapokkuus tuovat hyvän rungon ja vaikutelma onkin tukeva. Erinomainen lihaviini, joka maistuu syksyn riistaruokien, etenkin poronfileen kanssa, pihvien seurassa ympäri vouden ja nyt pääsiäisen aikaan lampaan kaverina. 

Lautasella oli tällä kertaa lampaan ulkofileepihvi, punaviinikastiketta, palsternakkapyreetä ja papuja. Lammas kesyttää viinin mukavasti ja viini tuntuu sen kanssa hieman hedelmäisemmältä, jopa hieman hilloiselta. Viini maistuu jopa papujen kanssa ja sen makeat vivahteet sopivat hienosti palsternakkapyreen seuraan. Tasapainoinen ja miellyttävä yhdistelmä, ruoan ja viinin yrttiset, makeahkot ja mausteiset sävyt tukevat toisiaan ja paahteisen tammiset sävyt sopivat luonnollisesti paistetun lihan seuraan. Nugan Estate Durif on Faustinon Crianzan ja Reservan tavoin erinomainen viini pääsiäispöytään, olipa tarjolla sitten lammasta tai muita liharuokia. 

Kouluarvosana: 9 Roteva ja voimakas, moniulotteinen viini.

Hinta-laatusuhde: Erittäin hyvä - edullinen ostos. 

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Nugan Estate

Alue: Australia, New South Wales, Riverina

Tyyli: Punaviini

Rypäleet: Durif (100%)

Pullo: 0,75 l

Hinta: 14,99e Alko 16.7.2016

Viikonlopun viini: Château de Carolle

Château de Carolle 2010

Tällä kertaa vuoroon pääsee viini, joka ei varmaan useimmille sellaisenaan uppoa. Sen sijaan, mikäli hakusessa on laadukas ja tyylikäs viini roseeksi jätetyille liharuoille, kuten lampaalle, naudalle ja riistalle, tämä on loistava valinta. Viini tulee Bordeaux'n alueelta ja sen valmistuksesta vastaa B., D. & P. Guignard. Guignardin suvulla on pitkä historia viinien parissa ja nykyisin tuotannosta vastaavat veljekset Dominique, Bruno ja Pascal.

Château de Carolle on tyypillinen Bordeaux'n sekoite - Cabernet Sauvignon (50%), Merlot (40%) ja Cabernet Franc (10%). Se tulee Gravesin alueen eteläosista, noin 50 kilometrin päästä Bordeaux'n kaupungista. Viinitarhat sijaitsevat yhdellä Gravesin korkeimmalla alueella. Käyminen tapahtui terästankeissa ja viini sai kypsyä 14 kuukauden ajan tammitynnyreissä, joista kolmannes oli uusia. 

Voimakas rubiininpunainen väri on syvä ja tumman puhuva, mutta vaalenee valoa vasten katsottuna reunoista hieman vaaleamman punaisiin sävyihin. Ikäisekseen varsin tuore väri.

Tuoksu on vivahteikas ja hieman kehittyneen oloinen. Se tarjoaa runsaasti paahteisia vivahteita, hienostunutta tammea ja setriä sekä lyijykynää ja soraista maaperää. Hedelmäistä puolta edustavat kypsät luumut ja mustaherukat.

Täyteläinen maku on runsas ja lämmin. Tammitynnyrien tuomat vivahteet ovat integroituneet hienosti osaksi kokonaisuutta ja kieleltä löytyy tuoksussa vastaantullutta paahteista tammea ja setripuuta sekä hieman lyijykynää. Hedelmäinen puoli on hyvässä tasapainossa tammisten vivahteiden kanssa ja tuo mieleen kypsät luumut, mustaherukat ja hapankirsikat. Maaperäinen soraisuus erottuu taustalta, minkä lisäksi löytyy hieman tupakkaa, savua ja mausteita. Viinistä löytyy riittämiin tanniineita, jotka ovat voimakkuudestaan huolimatta jo hieman kehittyneitä ja tekevät yhdessä hedelmäisen hapokkuuden kanssa viinin rungosta varsin massiivisen. Yleisilme onkin tuhdin täyteläinen. Tanniinit myös saavat suun kuivumaan viipyilevän, yrttisen, hieman soraisen ja mokkaisen jälkimaun aikana. 

Château de Carolle täyttää kaikki klassisen tyylin Bordeaux-viinin tunnusmerkit. Vuosikerta 2010 oli Bordeaux'n alueella erinomainen ja sen huomaa myös tästä viinistä. Viinin tuoksu tuntuu elävän lasissa ja muuttuvan jokaisella nuuhkaisulla. Carolle on valmis juotavaksi, mutta Bordeaux-viinien tapaan se on parhaimmillaan ruoan kanssa, sillä sellaisenaan se voi tuntua hieman karhealta. Mikäli malttia löytyy, voi viiniä kypsytellä vielä muutamia vuosia, sillä eihän sen mittarissa ole kuin vasta reilut kuusi vuotta. Erinomainen viini tuhtien liharuokien seuraan, eikä sitä ole hinnallakaan pilattu.

Viini sai seurakseen yrteillä kuorrutettua lampaan ulkofileetä ja perunapaistosta, jota olen aikaisemmin kokeillut mm. espanjalaisen Ribera del Dueron alueen helmen, Tiempo Briegon kanssa. Rosee liha kesyttää viinin tanniinit ja viini on muutenkin pehmeämpi sekä helpommin lähestyttävä. Viinin mausteiset ja maanläheiset vivahteet sopivat loistavasti valkosipulia ja yrttejä sisältävän kuorrutteen seuraan, eikä viini pahastu perunapaistoksen seurassakaan. Todella miellyttävä ja hienostunut ruoan ja viinin yhdistelmä, mutta Bordeaux-viini ja lammashan ovatkin klassikko yhdistelmä. Suosittelen, tosin Alkossa on tällä hetkellä myynnissä vuosikerta 2012, jota en ole itse maistanut.

Kouluarvosana: 9- Harmoninen ja tyylikäs, klassinen Bordeaux.
Hinta-laatusuhde: Erittäin hyvä - hinta ja laatu kohtaavat.

Jotain pientä infoa: 

Tuottaja ja luokitus: B., D. et P. Guignard, AOP Graves

Alue: Ranska, Bordeaux, Graves

Tyyli: Punaviini

Rypäleet: Cabernet Sauvignon (50%), Merlot (40%), Cabernet Franc (10%)

Pullo: 0,75 l

Hinta: 19,49e Alko 16.3.2016

Tuhti Syrah Rhônesta: E. Guigal Crozes-Hermitage

E. Guigal Crozes-Hermitage 2012

Rhônen viinialue on yksi ranskalaisista suosikeistani. Etenkin Pohjois-Rhônen Syrahit maistuvat usein sellaisenaan kynttilän valossa ja lähes poikkeuksesta tuhdimpien liharuokien seurassa. Myös Etelä-Rhônen punaiset sekoitteet ovat useimmiten varsin päteviä yleisviinejä liharuokien seuraan.

Koko Rhônen alueella on noin 60 000 hehtaaria viinitarhoja, josta vain 2400 löytyy Pohjois-Rhônesta. Huomattavasti suurempi Etelä-Rhône tunnetaan sekoiteviineistään ja alueen arvostetuin appellaatio lienee Châteauneuf-du-Pape. Pohjois-Rhône tunnetaan etenkin Syrah-lajikeviineistä, mutta valmistuupa siellä myös valkoviinejä. Arvostetuimpia alueita pohjoisessa ovat Côte-Rôtie ja Hermitage, jonka ympärille levittäytyvä Crozes-Hermitage kattaa 1200 hehtaarin alueellaan noin puolet Pohjois-Rhônesta. Rhônen viinintuotannosta yli 90 prosenttia on punaviiniä ja viljellyin lajike Grenache.

Olen kirjoittanut aikaisemmin arvion Alkon valikoimasta löytyvästä Guigalin Côtes-du-Rhône punkusta ja Systembolagetista mukaan tarttuneesta valkkarista. Nyt vuorossa on jälleen Systemistä mukaan tarttunut viini, tällä kertaa Pohjois-Rhônen puolelta. Viiniin käytettävät rypäleet kerätään keskimäärin 35-vuotiaista köynöksistä, jotka kasvavat pääosin jyrkillä rinteillä kalkkipitoisessa, kivisessä ja hiekkaisessa maassa. Käyminen tapahtuu ruostumattomissa terästankeissa ja maseraatio vie noin 3 viikon ajan. Tämän jälkeen viiniä kypsytetään 18 kuukauden ajan tammitynnyreissä ennen pullotusta. Guigal valmistaa Crozes-Hermitage viiniä 245 000 - 500 000 pulloa vuodessa, mutta ilmoittaa vuoden 2012 valmistusmääräksi vain 40 000 pulloa.

Melko tumma, syvän rubiininpunainen viini kirsikan punaisin vivahtein. Reunoista erottuu myös hieman punatiiltä.

Tuoksu tuntuu elävän lasissa, alkuun se on runsas ja vivahteikas, kypsän hedelmäinen ja makeahkon mausteinen. Viinin saadessa ilmaa sen luonne muuttuu moniulotteisemmaksi. Esiin nousee maaperäisiä, aluskasvillisuuden ja soran mieleen tuovia vivahteita sekä hieman yrttejä ja pippuria. Kypsät ja tummat hedelmät tuovat mieleen karhunvatukat, luumut ja kirsikat sekä hieman mansikkaa. Kypsytys tuo mukaan makean mausteisia ja vaniljaisia sekä hennon savuisia ja tupakkaisia, jopa sikarilaatikkoisia vivahteita.

Täyteläinen ja tuhti maku seurailee tuoksua vivahteikkaana ja moniulotteisena, kielellä on kypsiä hedelmiä ja tammen tuomia vivahteita. Hedelmäinen puoli on esillä kirsikan, luumun ja karhunvatukan sekä mustaherukan muodossa, minkä lisäksi löytyy hienoista metsämansikkaisuutta ja  kukkaisuutta, etenkin orvokkeja. Tammi ja sen tuomat vivahteet puolestaan paahteisina, vaniljaisina ja makean mausteisina. Lisäksi kielellä on tuoksussa vastaan tulleita maanläheisiä vivahteita, hieman aluskasvillisuutta ja ja yrttejä sekä sikarilaatikkoa. Suutuntumaltaan viini on täyteläinen ja runsas. Kirsikkainen hapokkuus ja tuntuvat, miellyttävän pehmeät tanniinit tuovat viinille hyvän rungon ja tasapainon. Jälkimaku on viipyilevä ja lämmin, muhevan ja tumman hedelmäinen, hieman karhunvatukkainen ja luumuinen sekä kuivatun hedelmäinen ja pippurinen.

E. Guigal Crozes-Hermitage on tasapainoinen ja harmoninen, tuhti ja täyteläinen Syrah. Viinissä on lievästi makean sävytteistä hedelmää ja hienosti integroitunutta tammea ja sen tuomia vivahteita. Vaikka kyseessä onkin varsin suuri tuottaja, löytyy viinistä kuitenkin persoonallisuutta. Se on loistava valinta liharuokien seuraan, mutta toimii myös nautiskelujuomana kynttilän valossa. Parinkympin hintaluokasta löytyy viinejä kevyistä täyteläisiin ja skaala on melko laaja. Tämä Crozes-Hermitage on hinta-laatusuhteeltaan hintaluokkansa parempaa puoliskoa.

Koska kyseessä on tuhti Syrah, valitsin sen kaveriksi tuhdin naudan ulkofileepihvin. Lisukkeina oli tällä kertaa punaviinikastiketta, valkosipulimaustevoita ja paahdettua sipulia sekä valkosipulikermaperunoita. Rosee liha toimii jälleen loistavasti pehmentäen viinin entisestään pehmeitä tanniineja. Aavistuksen makeahko kastike ja paahdettu sipuli sopivat myös hyvin viinin makumaailmaan. Valkosipuli saa aikaan ensin pientä kitkeryyttä, joka häviää kieleltä nopeasti. Guigalin Crozes-Hermitage on erinomainen pihviviini.

Kouluarvosana: 9 Viini on tasapainoinen, tyylikäs ja harmoninen.
Hinta-laatusuhde: Hyvä - viini on hintansa arvoinen.

Jotain pientä infoa: 

Tuottaja ja luokitus: Domaine Etienne Guigal, AOC Crozes-Hermitage
Alue: Ranska, Rhône, Pohjois-Rhône, Crozes-Hermitage
Tyyli: Punaviini, Crozes-Hermitage
Rypäleet: Syrah (100%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 157 SEK (n. 19,23e) Systembolaget 19.3.2016

Samalta tuottajalta:
E. Guigal Côtes du Rhône Blanc 2014
E. Guigal Côtes du Rhône Rouge 2011

Tuhti luomupunkku Provencesta: La Bastide Blanche

La Bastide Blanche Rouge 2013

Tämä viini vei huomioni ensimmäisen kerran jo viime keväänä poiketessani Systembolagetissa Haaparannalla. Se ei kuitenkaan lähtenyt vielä tuolloin mukaan, mutta palasi jälkikäteen kummittelemaan mieleeni. Viini tulee Ranskan Provencen tunnetuimmalta ala-alueelta Bandolista ja Provencehan tunnetaan ennen kaikkea roseeviineistään, jotka edustavat jopa yli 80 prosenttia alueen viinintuotannosta. Lisäksi alueella tuotetaan pieniä määriä valkoviinejä ja vielä vähäisemmissä määrin punaviiniä. Miksi viini sitten aiheutti niin paljon kiinnostusta? En ole aikaisemmin maistanut Provencen alueen punaviinejä kiitos Alkon, jonka valikoimasta löytyy vain muutama alueen roseeviini. No, pakkohan tätä oli sitten alkukesästä pullollinen käydä hakemassa ja nyt iltojen pimetessä oli otollinen aika korkata pullo.

Bastide Blanchen tarina alkoi vuonna 1972, jolloin Bronzon perhe osti tilan ja kymmenen hehtaaria viinitarhoja Bandolin alueelta. Nykyisin talolla on Välimerta kohti laskevilla rinteillä noin 30 hehtaaria viinitarhoja. Köynökset ovat keskimäärin 30-vuotiaita, mutta vanhimmat jopa 60-vuotiaita. Ne kasvavat pääosin kalkkikivisessä maaperässä yhdellä Ranskan aurinkoisimmalla alueella, jonka lämmintä ilmastoa viileät merituulet tasapainottavat kesäisin.

Kaikki tilan viinit valmistetaan Bandolin tiukan AOC-luokituksen vaatimusten mukaan. Lisäksi luonto saa ohjailla rypäleiden kehittymistä, sillä kaikki tilan viininviljely ja -tuotanto hoidetaan täysin luonnonmukaisin menetelmin. Tavoitteena onkin valmistaa viinejä, jotka ilmaisevat mahdollisimman hienosti Bandolin alueen persoonallista terroiria.

Tärkein punainen lajike on Mourvèdre, jonka lisäksi viljellään mm. Grenachea ja Cinsaultia sekä valkoisia Clairettea, Ugni Blancia ja Bourboulencia. Satomäärät pidetään alhaisina ja ne ovat korkeintaan 35 hl/ha. Rypäleet kuljetetaan tilalle pienissä laatikoissa ja ne lajitellaan kolmeen kertaan. Vain terveet ja hyvälaatuiset rypäleet käytetään viineihin.

Bastide Blanchen rosee- ja valkoviinit valmistetaan viileässä lämpötilassa terästankeissa, joissa niitä myös lopulta kypsytetään 5-10 kuukauden ajan. Punaviinien kohdalla maseraatio vie noin kolmisen viikkoa ja lämpötilaa valvotaan tarkasti koko käymisprosessin ajan. Punaviinien kypsytys tammitynnyreissä vie 18-24 kuukauden ajan. La Bastide Blanche Rouge valmistetaan pääosin Mourvèdre-lajikkeesta ja rypäleet siihen kerätään pääosin vanhimmista köynöksistä. Loppuosa koostuu Grenachesta ja pienistä määristä Syrahia ja Cinsaultia. 

Aavistuksen utuinen viini on syvän sinipunaista. Väri vaalenee lasin reunoja kohti kirsikanpunaiseen ja taittuu kevyesti tiilen sävyihin.

Tuoksu on heti avaamisen jälkeen hieman sulkeutunut, mutta esiin nousee hennon nahkaisia ja maanläheisiä vivahteita. Viinin saadessa ilmaa tuoksu tuo mieleen paahteisen tammen ja nahan. Myös maaperäiset vivahteet ovat tallella multaisina ja tomuisina sekä hieman kasvillisina. Viinin avautuessa kunnolla esiin nousee tumman hedelmäisiä, etenkin luumuisia ja kirsikkaisia vivahteita sekä kukkia, kuten laventelia. Taustalla häivähtelee myös mokkaisia ja hieman lantaisiakin piirteitä. Tuoksu on lopulta kunnolla avautuessaan kehittyneen oloinen ja moniulotteinen.

Myös maku on heti avaamisen jälkeen varsin tiukka, runsaan tamminen ja mausteinen, hieman pippurinen sekä maanläheinen ja tuo mieleen kasvien vihreät varret. Hedelmäisyys pysyttelee taustalla melko kevyenä ja tuo mieleen mustaherukat, kypsät luumut, kirsikat ja karhunvatukat. Viini on erittäin tanniininen ja hapokas. Tanniinit ovat todella voimakkaat ja kuivaavat koko suun täysin, ikeniä kiristää ja suuta kuivaa. Viipyilevä loppu on täysin kovien tanniinien armoilla, mutta erottuupa lopusta myös tammisia ja paahteisia sekä kirpsakan marjaisia vivahteita. Yön aikana viini kuitenkin avautui - tanniinit ovat pehmenneet ja viini on uskomattoman tasapainoinen ja moniulotteinen hedelmäisen puolen noustessa paremmin esiin ja kypsytyksen tuomien aromien löytäessä tasapainon. Kielellä on nyt myös yrttisiä ja kevyen nahkaisia sekä kuivatun hedelmäisiä vivahteita.

Ajattelin ensin, että viini on aivan liian nuori juotavaksi, sillä en dekantoinut sitä. Tanniinit olivat todella kireät ja suun kuivattavat, jopa raa'an oloiset. Seuraavana päivänä viini oli kuin eri tavaraa. Se oli avautunut ja vaikutelma oli todella tasapainoinen, rustiikkinen ja hienostunut. Viini kaipasikin vain ilmaa, eli se olisi pitänyt kaataa karahviin muutamaa tuntia ennen nauttimista. Toisaalta viinin rakenne mahdollistaisi myös varastoinnin ja muutama vuosi kellarissa voisi tehdä sille hyvää. Alkuun viini ei siis vakuuttanut, mutta saadessaan ilmaa, osoittautui tämä ensimmäinen maistamani Provencen punaviini todella miellyttäväksi ja mieleenjääväksi tuttavuudeksi. Viini on kotonaan verisen pihvin tai vähintäänkin roseeksi jätetyn lihan seurassa, mutta kunnolla avautuessaan se sopii myös nautiskeluun tuhdimpien viinien ystäville.

Viini sai seurakseen paistettua lampaan ulkofileetä, palsternakkapyreetä, punaviinikastiketta ja paistettua pinaattia. Viini on lähes täydellisen tasapainoinen pari roseeksi jätetylle lihalle. Sen mausteiset ja pippuriset sekä paahteiset ja yrttiset vivahteet tukevat hienosti lampaan makua. Viini sopii myös lautaselta löytyvien lisukkeiden kanssa, etenkin sen maanläheiset piirteet pinaatin kaverina. Vahva punaviinikastike sopii luonnollisesti hyvin tälläisen rotevamman viinin seuraan ja palsternakkapyree tekee kokonaisuudesta jännittävän. Herkullinen viini lampaalle ja riistalle sekä muille aromikkaammille liharuoille.

Kouluarvosana: 9 Harmoninen ja rustiikkinen, varsin mielenkiintoinen viini.
Hinta-laatusuhde: Melko hyvä - viini on hintansa arvoinen.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Domaine de la Bastide Blanche (Earl Bronzo), AOC Bandol

Alue: Ranska, Provence, Bandol

Tyyli: Punaviini

Rypäleet: Mourvèdre (78%), Grenache (16%), Syrah (4%), Cinsault (2%)

Pullo: 0,75 l

Hinta: 169 SEK (n. 18,49e) Systembolaget 11.6.2016

Roteva ja lämmin viini pimeneviin syysiltoihin: Château Ksara Reserve du Couvent

Château Ksara Reserve du Couvent 2013

Välimeren rannikolla Lähi-Idässä sijaitseva Libanon on maa, joka ei välttämättä tuo ensimmäisenä mieleen viiniä. Tähän voi vaikuttaa mm. maan kiristyneet poliittiset ja uskonnolliset jännitteet, pommi-iskut ja naapurimaiden väliset selkkaukset. Tästä huolimatta Libanon kuuluu maailman vanhimpien viininviljelyalueiden joukkoon. 

Maan viinintuotanto on keskittynyt pitkälti Bekaan laaksoon, jossa viljelmät kohoavat aina kilometrin korkeuteen saakka. Alue on suotuisa viininviljelylle, sillä kesät ovat kuivia ja lämpimiä ja Välimeren läheisyys ja viileät yöt tasoittavat lämpötiloja, mikä puolestaan pidentää kasvukautta. Lisäksi tarhojen kastelu hoituu luonnollisesti, sillä keväällä rinteiltä sulava lumi kastelee tarhat ja myöhemmin kesälläkin sateita on riittävästi. Tärkeimpiä rypälelajikkeita ovat punaiset ranskalaiset Cinsault, Carignan, Mourvèdre, Grenache ja Alicante, mutta myös Cabernet Sauvignon ja Syrah ovat suosittuja. Valkoisista lajikkeista suosiossa ovat Sauvignon Blanc, Ugni Blanc, Sémillon ja Chardonnay. Luonnollisesti joukosta löytyy myös paikallisia lajikkeita. 

Libanonissa on noin 40 viinintuottajaa, joista etenkin länsimaissa tunnetuin ja arvostetuin tuntuu olevan Château Musar, mutta nykyisin monet arvostavat myös Château Kefrayan viinejä yhtä korkealle. Sitten on tietenkin Château Ksara, maan suurin ja vanhin viinitalo, joka on perustettu vuonna 1857. Château Ksaralla on siis yli 150 vuoden perinteet viininvalmistuksesta. Lisäksi Château Ksara on yksi koko Libanonin tunnetuimmista brändeistä. Ksaralla on noin 300 hehtaaria viinitarhoja Bekaan laakson keski- ja länsiosissa. Tarhat sijaitsevat noin 1000 metrin korkeudessa ja ovat maaperältään kivikkoista. Vaihtelevasti kiven seasta löytyy myös kalkkista ja savisempaakin maata.

Reserve du Couvent valmistetaan Syrah-, Cabernet Franc- ja Cabernet Sauvignon -lajikkeista. Kyseinen viini tuli markkinoille 1980-luvulla ja se on tuottajan mukaan edelleen yksi talon ikonisimmista viineistä. Sadonkorjuu tapahtuu yleensä myöhään syyskuussa. Kaikki kolme lajiketta valmistetaan viiniksi erillään, minkä jälkeen Cabernet Sauvignon ja Syrah viinit kypsytetään tammitynnyreissä ja Cabernet Franc sammioissa. 12 kuukauden kypsytyksen jälkeen viinit sekoitetaan, suodatetaan ja pullotetaan.

Viini on väriltään intensiivisen purppuranpunaista ja vaalenee lasin reunoja kohti pinkin sävyihin.

Tuoksu tuo mieleen kypsät tummat hedelmät, kuten luumun, karhunvatukan ja mustaherukan. Se on yleisvaikutelmaltaan varsin mehevä, mutta siitä erottuu myös hentoa hiekkaista ja soraista maanläheisyyttä sekä hienostunutta tammisuutta. Taaempaa erottuu myös tuoretta lakritsaa ja maustepippuria, aavistus yrteistä sekä hieman vadelmahilloisia ja kukkaisia vivahteita.

Täyteläinen maku on tuoksusta poiketen paljon rotevampi ja voimakkaampi. Kielellä on paahteista tammea ja aluskasvillisuuden mieleen tuovaa maanläheisyyttä. Tumma hedelmäisyys jää hieman taustalle, mutta kielellä on luumua ja variksenmarjoja sekä mustaherukoita. Lisäksi löytyy savuisia ja yrttisiä vivahteita sekä häivähdys orvokeista. Tanniinit ovat voimakkaat ja hieman rosoiset, mikä korostaa viinin rotevuutta ja runsautta. Ne saavat myös suun kuivumaan. Pitkä ja pehmeä jälkivaikutelma on lämmin, hapanmarjainen, tuoreen mustikkainen ja mustaherukkainen sekä miellyttävän tamminen ja mausteinen, hennon yrttinenkin.

Château Ksara Reserve du Couvent tarjosi oikein miellyttävän ensi kosketuksen Libanonin viineihin. Aromeiltaan viini on runsas ja moniulotteinen, se tuntuu elävän lasissa ja muuttuvan jokaisella nuuhkauksella. Maku on aavistuksen rosoinen, mutta viinin saadessa ilmaa, miellyttävän pehmeä ja tasapainoinen, viini kannattaakin dekantoida tai ainakin avata hyvissä ajoin ennen tarjoilua. Hinta-laatusuhteeltaan viini on edullinen ja hintaluokkansa parempaa porukkaa. Viini toimii sellaisenaan syysiltojen lämmittäjänä, mutta on kotonaan ruokapöydässä. Etenkin tummat liharuoat medium-kypsinä sopivat tämän seuraan erinomaisesti.

Viini sai seurakseen paistettua lampaan ulkofileetä, sinappi-konjakkikastiketta ja pekoni-papupaistosta. Kuten yleensäkin, roseinen liha pehmentää viinin tanniinit ja yhdistelmä on tasapainoinen. Viini sai siis seurakseen juurikin sitä mitä kaipasi. Myös voimakas kastike ja pekoni-papupaistos sopivat yhtälön lisäksi, joten ruoan ja viinin liitto on erinomainen. Tasapainoinen ja miellyttävä yhdistelmä.

Kouluarvosana: 9 Harmoninen ja laadukas, aavistuksen rustiikkinenkin viini.
Hinta-laatusuhde: Erinomainen - viini on edullinen ostos.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Château Ksara
Alue: Libanon, Bekaa Valley
Tyyli: Punaviini
Rypäleet: Syrah (40%), Cabernet Franc (30%), Cabernet Sauvignon (30%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 11,50e Alko 18.4.2016

Tyylikäs luomuviini Kaliforniasta: Bonterra Zinfandel

Bonterra Zinfandel 2013

Tällä kertaa vuoroon pääsee kalifornialainen luomu Zinfandel, joka tarttui keväällä mukaan Haaparannan reissulta. Viini löytyy myös Alkon tilauvalikoimasta. Viinintuottaja Bonterra on Kalifornian Mendocinon alueella sijaitseva viinitalo. Bonterra siirtyi luonnonmukaiseen viljelyyn vuonna 1987, jolloin luomuviinin tuotanto oli vielä pienimuotoista.

Bonterran ajatusmaailman mukaan viinin tulee ilmentää raaka-aineensa, eli rypäleiden ja niiden kasvupaikan tyypillisiä piirteitä. Vuosien saatossa viinitila on kehittynyt monimuotoisemmaksi kokonaisuudeksi, jossa maa, kasvit ja eläimet muodostavat tasapainoisen kasvuympäristön. Viiniköynösten lisäksi Bonterra kasvattaa muitakin hyötykasveja ja tarhoilla vaeltelee lampaita ja kanoja. Tilalle on myös pystytetty linnunpönttöjä, jotta paikalliset linnut voivat hyvin ja voivat nauttia lounaakseen köynöksille haitallisia hyönteisiä. 

Tällaiset pienet yksityiskohdat tekevät köynöksistä vahvempia ja vastustuskykyisempiä. Bonterralle tarhojen monimuotoisuus on ehto, jonka avulla rypäleet ja tarhojen ekosysteemit pysyvät terveinä. Tästä syystä tilalla ja tarhoilla ei kiirehditä, vaan kaikki tapahtuu luonnon aikataulujen mukaan. 

Mendocino Countyn viinialueella maisemaa hallitsevat jyrkät kukkulat ja polveilevat laaksot, joissa myös osa Bonterran yli 350 hehtaarin viinitarhoista sijaitsee. Alueen kesät ovat kuumia ja kuivia, maaperä rikasta, minkä lisäksi alueella on paljon erilaisia luonnonkasveja. Nämä asiat tekevät alueesta ihanteellisen paikan luonnonmukaiseen viljelyyn. Bonterra ei olekaan alueeen ainoa luomutuottaja, sillä noin neljännes koko alueen viininviljelyksistä on luonnonmukaisia. Mendocinossa luomuviljely on siis melko laajaa, sillä koko Kalifornian alueella vain murto-osa (erään lähteen mukaan n. 3%) viljelmistä on luonnonmukaisa. 

Bonterra Zinfandel on tyypillinen Mendocinon alueen Zindandel-viini. Se valmistetaan nimensä mukaisesti Zinfandel-lajikkeesta ja mukaan lisätään hieman Petite Sirahia tuomaan lisää täyteläisyyttä ja moniulotteisuutta. Käyminen tapahtuu terästankeissa, minkä jälkeen viiniä kypsytetään kuuden kuukauden ajan tammitynnyreissä, joista neljännes on uusia. Viiniä ei haluta manipuloida liikaa, sillä tuottajan linjan mukaan luonnonmukaisesti viljellyt rypäleet eivät vaadi työstämistä.

Tumma ja voimakas, melko syvän sinipunainen väri taittuu violetin sävyihin.

Tumman sävytteinen tuoksu on runsas. Siinä on tummia marjoja ja kivellisiä hedelmiä, kuten luumuja ja mustaherukkaa, mustikkaa ja karhunvatukoita. Tammikypsytys tuntuu kevyesti makean mausteisina ja vaniljaisina, jopa hennon toffeisina sekä nahkaisina vivahteina.

Runsaan hedelmäinen maku on melko täyteläinen. Esiin nousee erityisesti tummia marjoja ja hedelmiä, joita tuoksukin oli tulvillaan. Kielellä on luumua, mustikoita, mustaherukoita ja karhunvatukoita sekä luumuhilloa. Tammikypsytys tuntuu myös kielellä hienosti integroituneena ja sopivana osana kokonaisuutta karkaamatta päälle. Se tuntuu hennon paahteisena, makean mausteisena ja vaniljaisena. Mausta löytyy myös hieman pippuria ja kuivattua taatelia. Melko täyteläinen ja suutuntumaltaan pehmeä viini saa hyvän rungon tuntuvista, mutta lempeistä tanniineista ja hedelmäisestä hapokkuudesta. Jälkivaikutelma on viipyilevä ja tuo mieleen vadelmat ja karhunvatukat sekä yrtit ja aluskasvillisuuden.

Bonterra Zinfandel on tasapainoinen ja harmoninen viini, joka yllättää positiivisesti. Viini on runsas arominen ja moniulotteinen verrattuna aikaisemmin maistamiini Zinfandel-viinehin ja luo uudenlaisen käsityksen rypäleestä. Se on myös melko kuiva verrattuna edullisiin hillomaisiin Zinfandel-viineihin, joita Alkon hyllystäkin löytää. Toki olen maistanut myös rotevampia ja voimakkaampia Zinfandeleja, mutta niiden hinnat ovat olleet pääasiassa hieman korkeampia. Bonterra Zinfandel on hyvä yleisviini grillattujen lihojen seuraan ja luonnollisesti myös muilla tavoin valmistettujen liharuokien kaveriksi. Viini ei kuitenkaan ole roteva pihviviini, joten veriset pihvit eivät ole sen parhaita ystäviä. Länsinaapurimme monopolista viinin saa jälleen Alkoa edullisempaan hintaan, kuten lähes poikkeuksetta aina.

Viini sai seurakseen grillattua lampaan ulkofileetä ja vihanneksia. Viinin maku tuntuu lampaan seurassa runsaammalta. Lammas saa viinin pippuriset ja hedelmäiset, etenkin tumman marjaiset, mustaherukkaiset ja mustikkaiset vivahteet voimistumaan. Kokonaisuus pysyy kuitenkin tasapainoisena ja yhdistelmä on miellyttävä. Maistoin viiniä myös grillatun possun kanssa, mikä oli lammastakin parempi ja tasapainoisempi yhdistelmä. Ei muuta kuin grilli kuumaksi ja pullollinen Zinfandelia auki.

Kouluarvosana: 9- Laadukas ja tyylikkäämpi Zinfandel.
Hinta-laatusuhde: 15,28e - Hyvä, viini on edullinen ostos.
Hinta-laatusuhde: 19,84e - Melko hyvä, viini ei ole "Alko"-lisälläkään liian kallis.

Tuottaja ja luokitus: Bonterra

Alue: Yhdysvallat, California, North Coast, Mendocino County

Tyyli: Punaviini

Rypäleet: Zinfandel, Petite Sirah

Pullo: 0,75 l

Hinta: 139 SEK (n. 15,28e) Systembolaget 19.3.2016 (Alkon tilausvalikoima 19,84e)

Chilen edulliset viinit: Cono Sur Bicicleta Pinot Noir

Cono Sur Bicicleta Pinot Noir 2015

Viña Cono Sur on vuonna 1993 perustettu viinitalo, jonka omistaa suuri chileläinen viinikonsermi Concha y Toro. Alkon valikoimasta löytyy tällä hetkellä noin parikymmentä Cono Surin viiniä, joten uskaltaisin olettaa että talon viinit ovat monille tuttuja. Itse olen tutustunut aiemmin talon viineistä vain Cono Sur Brut -kuohuviiniin ja täällä blogin puolellakin esiintyneeseen Bicicleta Riesling -viiniin.

Bicicleta Pinot Noir valmistetaan Chilen keskuslaakson, eli Central Valleyn alueella kasvaneista rypäleistä. Central Valley on aurinkoinen ja lämmin alue, josta on kehittynyt Chilen viinintuotannon keskus. Keskuslaakso muodostuu Maipon, Rapelin, Curicón ja Maulen viinialueista, joiden tuotanto käsittää yli 90 prosenttia koko Chilen viinintuotannosta. Cono Surin maahantuojan Winestaten mukaan Bicicleta Pinot Noir valmistetaan Rapelin laaksossa kasvaneista rypäleistä, mutta Cono Surin sivuilla ilmoitetaan vain Keskuslaakso.

Tarhat, joilla rypäleet kasvoivat ovat maaperältään lietepitoisia ja kivikkoisia ja ravinteiltaan köyhiä. Aurinkoiset päivät ja viileät yöt, jotka hidastavat rypäleiden kypsymistä sopivat hyvin Pinot Noirille. Sadonkorjuu hoidetaan pääosin käsin, mutta osittain myös koneellisesti. Puristetut rypäleet saivat maseroitua ennen käymistä viileässä lämpötilassa. Käymisen jälkeen puolet viinistä kypsyi ranskalaisissa tammitynnyreissä ja puolet ruostumattomissa terästankeissa yhdeksän kuukauden ajan. 

Tuore ja herkullinen, keskisyvä ja melko läpinäkyvä rubiininpunainen väri. Se on uuden maailman Pinotille tyypillisesti tumman sävyinen.

Tuoksu on runsaan marjainen, kypsän kirsikkainen, mansikkainen ja mustaherukkainen sekä hieman hilloinen. Siinä on myös tuoreita yrttejä ja viinin saadessa ilmaa esiin nousee myös ruusunmarjoja.

Maku on kevyt ja seurailee tuoksun viitoittamalla tiellä kypsän marjaisena ja hieman hilloisena. Kielellä on punaisia marjoja, kuten puolukoita ja ylikypsiä mansikoita sekä tummempaa luumua, kirsikkaa ja mustaherukkaa. Taustalla on myös hieman kermatoffeisia ja hennon savuisia vivahteita. Viini on keskitanniininen ja mukavan hapokas. Samettiset tanniinit tuovat suutuntumaan runsauden tunnetta ja pirteä punamarjainen hapokkuus puolestaan ryhdikkyyttä. Jälkimaku on keskipitkä ja seurailee jo esiintyneitä aromeita, minkä lisäksi siinä on puolukkasurvosta ja katkeroyrttejä. 

Viini on melko tyypillinen uuden maailman Pinot Noir, runsaan marjainen ja mehukas hedelmäpommi. Se on helppo ja yksinkertainen arkiviini, muttei mitään sen kummempaa. Mikäli hakusessa on parempi viini, suosittelen jättämään tämän hyllyyn. Bicicleta Pinot Noir sopii viilennettynä seurusteluun ja monenlaisten kevyempien ruokien, kuten lohikalojen ja vaaleiden lihojen seuraan. Viini on edulliseen hintaansa nähden laadukas "halpis" Pinot.

Parsan seuraan valitaan useimmiten valkoviini, mutta myös Pinot Noir voi olla toimiva vaihtoehto. Niimpä Bicicleta Pinot Noir sai seurakseen grillattua kanaa ja possua sekä parsaa ja muita vihanneksia. Viini pärjää parsan kanssa yllättävänkin hyvin, tosin loppua kohti maku alkaa tuntumaan aavistuksen metalliselta. Myös kana ja possu toimivat hyvin viinin kanssa, possu tosin paremmin. Kirjoitin joku aika sitten ranskalaisesta Joseph Drouhin Givry -viinistä, jonka kanssa kokeilin myös parsaa. Givry oli selkeästi Bicicletaa parempi viini parsan kanssa.

Kouluarvosana: 8- Kelpo arkiviini.
Hinta-laatusuhde: Hyvä, viini on hintansa arvoinen.

Jotain pientä infoa: 

Tuottaja ja luokitus: Viña Cono Sur
Alue: Chile, Valle Central
Tyyli: Punaviini
Rypäleet: Pinot Noir (100%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 8,99e Alko 7.5.2016

Samalta tuottajalta:
Cono Sur Bicicleta Riesling 2015