keskiviikko 9. elokuuta 2017

Katsaus menneisyyteen

Niin vain vierähti toinenkin vuosi blogin kirjoittelun parissa. Viini- ja olutarvioita on tullut rustattua jo 300 kappaletta ja nyt on aika vilkaista omat suosikkini ja parhaiten mieleen jääneet tuotteet viimeisen vuoden ajalta.

Punaviinit


Kevään aikana tuli maisteltua useampia mielenkiintoisia ja hienoja punaviinejä, joista en kuitenkaan ole vielä ehtinyt kirjoitella blogin puolelle. Kesän myötä yritin keskittyä enemmän raikkaampiin juomiin, joten syksyn aikana on luvassa sitten arvioita näistä "mielenkiintoisemmista" punaviineistä.

Blogin puolella esitellyistä punkuista parhaiten mieleen jäi Decantalosta tilattu Mencia-viini Pétalos del Bierzo; harmoninen ja moniulotteinen, vieläpä edullinen viini Bierzon alueelta Espanjan Castilla y Leónista ja Alkossakin edullinen saksalainen Freiherr von Göler Spätburgunder; hienostunut ja herkkäarominen Pinot Noir Badenin alueelta. Myös Systembolagetista mukaan tarttunut La Bastide Blanche Rouge, eli Provencen alueelta tuleva punkku jäi positiivisesti mieleen.

Uuden maailman punkuista parhaiten mieleen jäivät Dean Hewitsonin Baby Bush Mourvèdre ja kalifornialainen Hahn GSM. Edullisimmista viineistä kreikkalainen Boutari Naossa 2008 oli reilun kympin hintaansa nähden kiehtova tuote, kuten myös Decantalosta tilaamani seitsemän euron kyykkyviini, Tarima Monastrell. Piemonten jättiläinen, Fontanafredda yllätti myös positiivisesti edullisella Ebbio Langhe Nebbiolo viinillään.

Valkoviinit


Vaikka Riesling onkin suosikkini valkoisista lajikkeista, ei yksikään siitä valmistettu viini yltänyt tämän listauksen kärkeen.

Valkkariosastolta parhaiten mieleenjääviä viinejä olivat tyylikäs itävaltalainen Salomon Undhof Franciscus Grüner Veltliner ja klassikko, Jackson Estate Stich Sauvignon Blanc Uudesta-Seelannista. Myös puolikkaassa pullossa Alkosta löytyvä Henri Bourgeoisin Sancerre Les Baronnes hurmasi tyylillään, eikä pidä unohtaa Rafael Palaciosin Louro Godelloa Espanjan Valdeorrasin alueelta.

Anselmon Mendesin Muros Antigos Escolha Vinho Verden alueelta Portugalista jäi hyvin mieleen ja suosittelenkin kokeilemaan tätä viiniä, sillä se on tällä hetkellä vain kausituotteena Alkon hyllyssä. Fetzer Shaly Loam Gewürztraminer Kaliforniasta, Jean-Baptiste Adam Pinot Gris Alsacesta ja Kracher Pinot Blanc Itävallasta ovat kokeilemisen arvoisia viinejä. Myös hyviä Rieslingejä on tullut vastaan, kuten saksalaiset Carl Loewen Quant Riesling ja Dreissigacker Riesling Trocken.

Kuohuviinit ja samppanjat


Samppanja on viini, jota voisin nauttia milloin vain. Se on juoma, johon sijoitan usein enemmän rahaa, kuin muiden alueiden viineihin. Se tuo pientä luksusta arkeen tai piristää harmaata päivää, toimii sellaisenaan tai ruoan kanssa. Champagnen alueen viineistäkin on tullut kirjoiteltua vain kaksi arviota viimeisen 12 kuukauden aikana, mikä on kyllä vahinko - näitäkin on tullut maisteltua ja muistiinpanoja riittää.

Toinen näistä blogin puolelle ehtineistä samppanjoista oli Bollingerin Special Cuvée, joka on pitkäaikainen suosikkini perustason samppanjoiden osastolla. Se sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen ja maistuu aina - se on yksinkertaisesti täydellisesti onnistunut tuote.

Tämän samppanjan ylistämisen jälkeen voi olla yllättävää, ettei se toinen blogin puolelle ehtinyt tuote olekaan vielä esillä. Loirelainen Vouvray Tête de Cuvée Brut ja uusiseelantilainen lähes jokaisen kuoharitastingin voittaja, Lindauer Cuvée Brut nimittäin ovat hintaluokassaan mahtavia tuotteita, jotka keulivat Billecart-Salmonin Brut Reserva-samppanjan ohi mahtavalla hinta-laatusuhteellaan. Billecart nyt tuntui muutenkin hieman tylsältä vakiosamppanjalta. Cavaa ei pidä unohtaa ja Anna de Codorníu onkin toimiva perustuote Espanjan suunnalta.

Muut viinit


Roseeviineistä ei ole tullut juurikaan kirjoitettua, sillä en ole mielenkiintoisiin roseisiin kevään ja kesän aikana törmännyt. Zähringer Pinot Noir Rosé oli kuitenkin ihan hyvä perusrosee. 

Myös jälkiruokaviinien ja väkevöityjen viinien arviot ovat jääneet vähäisemmiksi. Château d'Arche oli hintaisekseen mainio Sauternesin viini. Myös Alkon valikoimista jo poistunut kreikkalainen Samos Nectar oli kympin hintaansa erinomaista tavaraa ja Systembolagetista mukaan tarttunut alle kympin itävaltalainen Nittnaus Beerenauslese Exquisit oli hieman yksinkertainen, mutta mitä mainioin edullisen pään viini. Nittnausin viini tuli myös Alkon valikoimiin, tosin hintaa sillä onkin monopolissamme yli 7 euroa enemmän, kuin länsinaapurissamme.

Väkevöidyistä viineistä Churchill Reserve Port oli simppeli ja ylihintainen perusport ja Portal Pink Porto - no yksinkertainen roseeportviini, joka maistui juomasekoituksissa. Altian pullottama Noblezan puolikuiva sherry ajoi asiansa sienikeiton kaverina, muttei ollut mitenkään erityisen mieleenjäävä tapaus. Kevään mittaan tuli maisteltua useampaa portviiniä, joista en ole ehtinyt vielä blogin puolelle kirjoittaaa, joten luvassa on siis tältäkin saralta arvioita mielenkiintoisemmista viineistä.

Oluet


Jenkkipanimot veivät minua mennessään mustilla oluillaan ja parhaiten mieleen jäivätkin Sierra Nevadan Narwhall ja Foundersin perus Porter. Myös belgialainen klassikko Chimay Blue on aina yhtä maistuva ja miellyttävä tuttavuus, unohtamatta panimon valkoisella etiketillä varustettua tripleä

Kotimainen Mufloni CCCCC IPA sekä Lagunitas IPA ja Sierra Nevada Pale Ale rapakon takaa jäivät myös positiivisesti mieleen. Myös Vakka-Suomen Panimon Prykmestar NokkosPils jäi mieleen omaperäisenä ja persoonallisena, joskin hieman hintavana kesäoluena sekä ainoa suomalainen suuren panimon tuote, josta pidän - jo klassikoksi muodostunut Sinebrychoff Porter


Tähän päättyi tämä katsaus vuoden verran taaksepäin. Arvioita viineistä ja oluista on kertynyt melko reilusti varastoon ja nyt lomailujen jälkeen jatkan taas blogin kirjoittamista. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti