Chimay Red
Vaalean Tripelin jälkeen vuoroon pääsee luostaripanimon tumma dubbeli. Chimay Red on panimon vanhin olut, jota on ilmeisesti valmistettu samalla reseptillä vuodesta 1862 asti. Ratebeer.com sivuston mukaan Red valmistettaisiin Champagnen alueelta tulevista pilsnermaltaista ja humaloinnista vastaisi Hallertaur- ja American Galena -humalat. Tiedä häntä, monet panimot kun eivät reseptejään kovin tarkkaan paljasta. Siirrytäämpä sitten itse oluen kimppuun.
Punertavan tummanruskea ja melko samea olut kaatuu lasiin kohtalaisesti vaahdoten. Päälle muodostuva vaaleahkon beige ja pienikuplainen, alkuun melko runsas vaahtokruunu laskeutuu valitettavan nopeasti ohueksi kerrokseksi juoman pinnalle jättäen jälkeensä hieman pitsiä.
Tuoksussa päällimmäisenä on paahteinen maltaisuus, jonka takaa nousee esiin siirappisia ja karamellisia vivahteita sekä kypsiä tummia hedelmiä, kuten luumuja, ylikypsää banaania ja rusinoita. Siitä erottuu myös belgihiivaisia ja kevyen mausteisia sävyjä. Oluen lämmetessä makea siirappi ja kuivatut luumut vievät pääosan tuoksupuolella.
Ensimaku on täyteläinen ja runsas, makean maltainen ja esiin nousee myös hieman metallinen, kuin veren rautainen sivumaku. Olut on makeahko ja pehmeä, melko siirappinen ja tumman maltainen, hieman paahteinen ja karamellinen. Kielellä on myös tummia hedelmiä, kuten kypsää ja kuivattua luumua, taatelia ja rusinoita sekä banaania. Taustalla häivähtää myös makeaa mausteisuutta ja hieman happamaa belgihiivaisuutta ja greippiä. Humalan katkeruus on vähäistä ja pysyttelee lähes huomaamattomasti taustalla. Melko täyteläinen ja pehmeä olut on paksuhkoa ja rungoltaan vankkaa. Melko runsas, mutta pehmeä hiilihappoisuus sopii kokonaisuuteen. Alkoholi tuntuu etenkin loppua kohden mukavan lämmittävänä. Pitkä jälkimaku on hedelmäpainotteinen, rusinainen ja luumuinen, mutta loppua kohti hieman kuivahtava, kevyen yrttinen ja mausteinen.
Tuoksussa päällimmäisenä on paahteinen maltaisuus, jonka takaa nousee esiin siirappisia ja karamellisia vivahteita sekä kypsiä tummia hedelmiä, kuten luumuja, ylikypsää banaania ja rusinoita. Siitä erottuu myös belgihiivaisia ja kevyen mausteisia sävyjä. Oluen lämmetessä makea siirappi ja kuivatut luumut vievät pääosan tuoksupuolella.
Ensimaku on täyteläinen ja runsas, makean maltainen ja esiin nousee myös hieman metallinen, kuin veren rautainen sivumaku. Olut on makeahko ja pehmeä, melko siirappinen ja tumman maltainen, hieman paahteinen ja karamellinen. Kielellä on myös tummia hedelmiä, kuten kypsää ja kuivattua luumua, taatelia ja rusinoita sekä banaania. Taustalla häivähtää myös makeaa mausteisuutta ja hieman happamaa belgihiivaisuutta ja greippiä. Humalan katkeruus on vähäistä ja pysyttelee lähes huomaamattomasti taustalla. Melko täyteläinen ja pehmeä olut on paksuhkoa ja rungoltaan vankkaa. Melko runsas, mutta pehmeä hiilihappoisuus sopii kokonaisuuteen. Alkoholi tuntuu etenkin loppua kohden mukavan lämmittävänä. Pitkä jälkimaku on hedelmäpainotteinen, rusinainen ja luumuinen, mutta loppua kohti hieman kuivahtava, kevyen yrttinen ja mausteinen. Kaunis punertavan ruskea olut on yleisilmeeltään makeahko ja pääosassa on runsas ja tumma hedelmäisyys, joka tuo mieleen niin kypsät, ylikypsät kuin kuivatutkin hedelmät. Chimay Red on makeahko ja runsasarominen olut, johon jää kuitenkin kaipaamaan hieman lisää persoonallisuutta. Lisäksi kielellä alkuun tuntunut rautainen sivumaku oli hieman epämiellyttävää, mutta katosi kuitenkin nopeasti. Red ei ole missään nimessä huono, muttei myöskään parhaita maistamiani trappisti dubbeleita.
Kouluarvosana: 8+ Hyvä trappisti dubbeli.
Hinta-laatusuhde: Ok - samalla rahalla saa parempaakin.
Jotain pientä infoa:
Panimo: Bières de Chimay
Alue: Belgia, Vallonia, Hainaut
Oluttyyppi: Ale, Trappist, Dubbel
Maltaat: -
Humalat: -
Alkoholi: 7,0 %
Pullo: 0,33 l
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti